Raapale 3 – Etiäinen (3.1.)

Etiäinen

Näen asioita ennakolta. Ne eivät ole koskaan kivoja asioita. Onnettomuuksia. Kuolemaa.

Aluksi yritin estää niitä, mutta huomasin, että mikään ei auttanut. Kun olin jotain nähnyt, se tapahtui. Ja ihmisiä kuoli.

Kävin silti aina paikalla. Aloin ottaa kuvia. Lehdet maksoivat niistä hyvin. Poliisi kiinnostui toimistani, muttei koskaan kyennyt todistamaan osallisuuttani. Minua sanottiin Tuhontuojaksi.

Sain faneja, jotka alkoivat seurailla minua minne meninkin. Monesti näin samoja kasvoja yleisön joukossa, kun romua ja ruumiita raivattiin. Se kuvotti minua.

Nyt olen lähtenyt kaupungista. Ajan kohti vuoria ja harkitsen, pitäisikö minun pysähtyä kuvaamaan, kun aika koittaa. Ehkä ei.

Ei ole kuitenkaan ketään enää ostamassa kuvaa sienipilvestä.

Raapale 2 – Antarktiksen Kheops (2.1.)

Antarktiksen Kheops

Professori Kropotkin asettui monitorin ääreen. Pora oli vain metrien päässä maalista. Sen varteen kiinnitetty kamera välittäisi ensimmäiset kuvat järvestä, joka oli ollut jään vankina puoli miljoonaa vuotta.

Kaksi metriä. Metri. Läpi! Hiljaisuus laskeutui tarkkaamoon. Kameran voimakas valo syttyi.

Alhaalla näkyi järven rikkumaton vedenpinta. Kameran kääntyessä vasemmalle näkyviin liukui musta ranta.

”Mikä tuo on? Kohdentakaa!” professori huudahti ja osoitti tärisevällä kädellä monitoria, jossa näkyi aivan selvä jäinen pyramidi. Hänen tutkimusapulaisensa teki työtä käskettyä. Ruutuun ilmestyi satojen hyvin yksityiskohtaisten patsaiden joukko.

”Kohdentakaa!”

Kuvaan jäi kymmenen etäisesti ihmismäistä patsasta. Hitaasti jokainen niistä käänsi luomettomat silmänsä kohti kameraa. Jokaisen leveä suu vääntyi kauhistuttavaan hymyyn.

Raapale 1 – Taikapata (1.1.)

Taikapata

Pata pölläytti mustan pilven, joka nopeasti täytti huoneen. Tohtori Bee kirosi ja kiirehti sammuttamaan tulta padan alla.

Ei tästä ole mihinkään, hän harmitteli. Pata oli maksanut pienen omaisuuden, mutta siinä ei onnistunut ainutkaan keitos. Viimeinen kerta, kun ostan espanjalaista rautaa!

Raivoissaan hän riipi hyllyiltä purnukoita täynnä eksoottisia aineita Kiinasta ja Afrikasta ja heitti ne pataan. Sitten hän kiskoi koko roskan pihalle.

Oli uudenvuodenaatto. Kaksi vartiomiestä vaappui ohi humalapäissään ja toinen viskasi loppuunpalaneen tupakan pataan, jota luuli roskapöntöksi.

Valtavan paukkeen saattelemana värien kirjo räjähti taivaalle!

Seuraavana päivänä koko kaupunki kohisi tapahtuneesta. Pitää hankkia lisää patoja, Tohtori Bee tuumasi. Varmat markkinat vuodenvaihteessa.

Shimon kirjalliset tavoitteet vuodelle 2012

Jeff VanderMeer sanoo kirjassaan Booklife, että on hyväksi kirjoittaa ylös kirjalliset tavoitteensa. Ne pitää määritellä ja niille pitää antaa määräaika. Sen jälkeen on konkreettiset tavoitteet, joihin pyrkiä.

Kuulostaa hyvältä.

Jeffin mukaan on hyvä olla lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja samalla vaikkapa viisivuotissuunnitelma. Näiden tulisi tukea toinen toistaan. Viiden vuoden päähän ei oma näkemys vielä riitä, joten keitän kasaan suunnitelman vuodelle 2012. Sen pitämisestä riippuu sitten tulevat tavoitteet.

Mielessä on kuitenkin hyvä pitää Bruce Holland Rogersin näkemys, että tavoitteiden on koko ajan kasvettava saavutusten mukana, koska ihmistä ajaa muunmuassa tarve saavuttaa oma täysi potentiaalinsa. Kun usko omiin kykyihin kasvaa, alkavat aiemmin kovin etäiset tavoitteet näyttää sittenkin saavutettavilta.

Ja toki jokainen suunnitelma elää ja muuttuu. Jos esimerkiksi huomaan, että tässä tavoitelistassa on kertakaikkisen mahdotonta pysyä, karsin kamaa pois. Näin jatketaan, kunnes tavoitteet taas vaikuttavat saavutettavilta.

Nämäkin on syytä jakaa kuukauden pätkiin heti tammikuun puolella ja arvioida, milloin mikäkin osa pitää panna tulille.

Kirjalliset tavoitteet, 2012

1. Vuoden 2011 NaNoWriMo-käsikirjoituksen valmistuminen

Tavoite: Kirjoittaa uusiksi ja viimeistellä marraskuussa 2011 syntynyt romaanikäsikirjoitus sellaiseen kuosiin, että omasta mielestä sitä voi tarjota kustantajille.
Deadline: Lokakuun loppu. Vanhan pitää olla pois käsistä ennen seuraavaa Nanoa.

Ensin kerään palautetta alkuosasta. Palautteen perusteella kirjoitan alun uusiksi ja jatkan loppuosan työstämistä. Aivan loppu täytyy kirjoittaa ensimmäisen kerran, koska sitä ei vielä ole. Ensimmäinen osa, n. 10000 sanaa, pitää olla minimaalista viilaamista lukuunottamatta helmikuun lopussa, mielellään jo aiemmin.

2. Kirjoituskilpailuihin osallistuminen

Tavoite: Osallistua seuraaviin kirjoituskilpailuihin: NOVA 2012, URSin kirjoituskilpaulu, Portin kirjoituskilpailu 2012, Usvan äänikirjaprojekti.
Deadlinet: Usva 8.1., NOVA 5.3., URS 2.4., Portti [tuntematon, elo-syyskuun vaihde oletettavasti]

Jokaiseen kilpailuun on tarpeen saada valmiiksi ainakin yksi novelli kuhunkin. Aihioita ja alkuja on jo valmiina. Niistä pitää valita yksi kutakin projektia varten ja viimeistellä se deadlineen mennessä. Kolme neljännestä pitää työstää ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kuosiinsa.

3. Novelli Usvaan

Tavoite: Muokata jo hyväksyttyä novellia niin, että se miellyttää sekä itseä että toimittajaa, Anne Leinosta.
Deadline: Koska tarina liittyy romaanikäsikirjoituksen alkupään tapahtumiin, valmistuminen helmikuun loppuun mennessä on suotavaa.

Jännite pitää ylettää alusta loppuun, nyt tarjotussa versiossa se oikeastaan alkaa kehittyä puolivälin paikkeilla. Työstäminen on jo alkanut sillä seurauksella, että nykyinen versio on kasa päivän vanhaa spagettia. Toimeen ryhdytään viimeistään äänikirjan deadlinen jälkeen.

4. NaNoWriMo 2012

Tavoite: Kirjoittaa 50000 sanan romaani marraskuun aikana.
Dealine: Varsinainen kirjoittaminen tapahtuu tarkasti marraskuun aikana. Esityö, kuten taustatyö ja juonirakenteen pohdinta on oltava valmis lokakuun loppussa.

Tiukka sana- ja aikaraja toimi Nanossa 2011. Se oli hyvä tapa tuottaa tekstiä tiiviisti yhtä projektia varten. Samaa pitää koittaa taas 2012. Oletuksena on, että kirjoitan uuden kirjan jatkoksi vuoden 2011 projektille, mutta aiheen lopullinen valinta saa säilyä vapaana marraskuun alkuun asti. Kirjoitan siitä, mistä juuri sillä hetkellä haluan kirjoittaa.

5. Death of a Zabrak

Tavoite: Kirjoittaa viimeinen Khuure/Kataja-tarina.
Deadline: Ei liian tarkkaa määräaikaa, mutta ensimmäisen puolen vuoden aikana olisi hyvä saada valmiiksi.

Star Wars Galaxies jäi taakse omalta osaltani jo 2006. Nyt kun olen siirtänyt foorumin keskeisintä sisältöä blogiin mieleen tuli ajatus kirjoittaa vielä viimeinen tarina, jossa pääosassa ovat kaksi päähahmoani, Khuure ja Kataja. Tavoitteena on opetella käyttämään eri kirjoitusoppaiden oppeja soveltamalla niitä tähän tarinaan. Erityisesti jännitteen käsittely eri tavoin kiinnostaa. Sen puoleen olisi hyvä pitää vauhtia yllä, että viimeinen tarina olisi valmis samaan aikaan kun foorumiremppa muutenkin, jotta vanhoille pelikavereille voisi tarjota blogikokemuksen lisäksi vielä uuden ja tietyllä tapaa langat yhteensitovan tarinan. Erityinen tavoite on saada aikaiseksi riittävästi hahmoja taustoittava tarina, joka aukenisi myös niille, jotka eivät heitä entuudestaan tunne. Tätä varten pitää raakata armottomasti pois tarinan kannalta epäolennaiset osat. Englanniksi.

6. Kirjoitusoppaat

Tavoite: Lukea nyt hallussa olevat kirjoitusoppaat.
Deadline: Vuoden loppuun mennessä ehdottomasti, mutta mitä pikemmin sen parempi.

Haluan saada käsityksen kirjoitusprosessista ja kirjoittamisen työkaluista. Prosessit on muokattava itsellä toimiviksi ja työkalut on otettava haltuun. Uuden oppaan saa tilata vasta, kun seitsemän seuraavista kirjoista on käyty läpi.

Työn alla jo nyt: Kirjoita kosmos, Booklife, Word Work, The Scene Book, Elements of Style.
Odottamassa: How to Write a Million, Joy of Writing Sex, Writing the Popular Novel, Self-editing for Fiction Writers, Writing Science Fiction and Fantasy Television, Prosessikirjoittaminen, Oriveden opit (lainassa kaverilta).

7. Fantastinen matkaopas

Tavoite: Kirjoittaa ainakin neljä uutta kohde-esittelyä matkaoppaaseen.
Deadline: Tasaisesti ripoteltuna 1kpl/3kk, mutta vuoden alku on jo aika täynnä. Saldo kuitenkin tarkistetaan vuoden lopussa.

Matkaopasprojekti on hyytynyt, siihen pitää saada eloa. Vähintään tavoite on pitää materiaalia tarjolla Turu Mafia Zineä varten, sikäli mikäli se ilmestyy ja julkaisee näitä.

8. Sateenkaarisadut

Tavoite: Kirjoittaa ainakin kaksi satua lisää, editoida nyt kesken oleva valmiiksi.
Deadline: Vuoden loppuun mennessä, tasaisesti jakautuen.

Projekti hyytynyt, pidettävä liikkeessä, pienessäkin.

9. Koettuja

Tavoite: Julkaista ainakin yksi arvostelu kuussa.
Deadline: Jokaisen kuun loppu.

Koettuja-blogiin ei ole tullut uutta materiaalia, vaikka koettuja juttuja on vaikka kuinka. Haluttu laajuus pitää asettaa tasapainoon ajan kanssa. Liian korkeat kriteerit tekevät sen, että blogiin ei tule lisäyksiä.

10. Äärenmurtajat

Tavoite: Aikajanan luonti
Deadline: Vuoden loppu, projektin edettävä halki vuoden. Tilanteen tarkastelu kerran kuussa.

Vuoden 2003 Nano-romaanin loppu jäi kirjoittamatta, koska tarinaan oli pesiytynyt ristiriitainen aikajana. Vanha käsikirjoitus pitää lukea läpi ja sen perusteella luoda toimiva aikajana, jonka perusteella tarinen voi kirjoittaa uudestaan, ja loppuun. Kahdeksan vuoden aikana olen aloittanut työstämisen kerran tai kahdesti ja homma on aina kosahtanut kiville, joten nyt projekti pitää pilkkoa hallittaviin paloihin. Ensimmäinen on aikajana.

11. Raapale joka päivälle

Tavoite: Kirjoittaa yksi raapale päivässä vuoden ajan.
Deadline: Joka päivä yksi raapale, koko vuoden ajan.

Jos jokin näistä tavoitteista syöksyy tulipallona maahan ennen tammikuun loppua, se on tämä. Joka tapauksessa tavoite on kirjoittaa yksi raapale per päivä. Keskeinen ajatus on, että sanamäärä ei ole suuri ja niitä ideoita pyörii päässä ihan koko ajan, niitä ei vain tule kirjoittaneeksi ylös sellaisella pieteetillä kuin pitäisi. Nyt on pakko. Muutoin tämä on täysin mahdoton tavoite.

Aikeena on, että vuoden lopussa kasassa on, teknisesti, 366 raapaletta. Jokusen niistä on pakko olla hyviä. Kolmanneksen voi luultavasti laajentaa oikeiksi novelleiksi. Osassa asustaa romaani.

Väistämättä eteen tulee ongelmia. Perhejuttuja, sairastamista, pään räjäyttävä kiire jonkin muun kanssa. Tämä pitää hyväksyä ja laatia sellaiset säännöt pyrkimyksen ympärille, ettei työtaakka nouse liian suureksi. Toisaalta tavoite on oppia rutiini kirjoittamaan joka ikinen päivä, vaikka motivaatio olisikin matalalla.

1) Seuraavan päivän raapaleen saa kirjoittaa etukäteen, jos inspiraatio huutaa.
2) Jos etukäteen jo tietää, että tulevaisuudessa N päivää tulee jäämään mitä luultavimmin väliin, paikkauksen saa aloittaa heti.
3) Jos jokin päivä jää väliin, sen voi paikata myöhemmin. Niin monta päivää kuin tarpeen.
4) Paikatessa ei saa kirjoittaa enempää kuin kolme raapaletta päivässä. Tarvittaessa paikkaus jakautuu useammalle päivälle.
5) Kieli voi olla suomi tai englanti.

Jos harkitsen yhden päivän väliinjättämistä, pitää erikseen sanoa ääneen syy. Tällä pakotan itseni analysoimaan onko kyseessä enemmän laiskuus vai jokin oikeasti kirjoittamista haittaava tilanne. Jos kyseessä on jälkimmäinen, tilannetta pitää selvittää.

12. Kuunnelma

Tavoite: Ottaa selville, miltä kuunnelmakäsikirjoitus näyttää.
Deadline: Kesän loppuun mennessä.

Mieleeni on hiipinyt ajatus kuunnelmasta. Ihan ensiksi pitää ottaa selvää teknisistä yksityiskohdista. Ilmeisesti Tapio Ranta-aho voisi olla tässä avuksi.

13. Kirjoittajapiiri Portille uupuneet

Tavoite: Tuottaa materiaalia piirille kritisoitavaksi, kritisoida muiden töitä.
Deadline: Piiri kokoontuu 3-4 viikon välein.

Piirin hyödyllisyys kannattaa arvioida aika ajoin uudelleen. Saanko piiriltä riittävästi hyödyllistä kritiikkiä? Tuottaako piiri liikaa kuluttavaa työtä verrattuna siihen, paljonko muiden töiden arviointi antaa potkua omiin projekteihin.

14. Sateenkaariperheet ry:n lastenkirjaprojekti

Tavoite: Ottaa selvää, missä määrin ehtii ja kykenee olla mukana sinänsä tärkeältä tuntuvassa projektissa. Jos lähtee mukaan, luvattujen töiden teko ajallaan.
Deadline: Oman mahdollisen roolin selvitys tammikuun alkupuolella.

Koko projekti kaipaa vetäjää. Jos siihen sisältyy rahoituksen kerääminen, homma ei missään nimessä ole minulle. Työryhmää ja toimitusta olen ennenkin vetänyt, ja oppinut delegoinnin tärkeyden.

15. Sifalry

Tavoite: Kerätä talteen Sifalryn tarinan taustamateriaali. Samalla voi miettiä viimeistä suurta juonta.
Deadline: Vuoden loppuun mennessä. Jos tausta saadaan kasaan vauhdilla, voi itse tarinaa alkaa kasata.

World of Warcraft -urani päättyi jo liki vuosi sitten ja sitä ennenkin roolipelaaminen oli satunnaista. Hahmoa varten kehitettyä taustaa ei juuri koskaan käytetty missään. Mieltä on jäänyt kaihertamaan tuon materiaalin käyttö ja samalla hahmon tarinan kirjoittaminen loppuun. Prioriteetti ei ole korkealla, mutta kiva olisi tätäkin edistää. Englanniksi.

16. Tavoitelistan seuraaminen, päivitys ja tilinpäätös

Tavoite: Pitää tämä lista ajan tasalla toisaalta siitä, mitä olen saanut aikaiseksi, toisaalta muuttaa tavoitteita sen mukaan, mihin myöhemmin katson pystyväni. Vuoden lopussa katson, mitä todella sain aikaiseksi, sainko sillä hetkellä olevat tavoitteet täytetyksi ja paljonko tavoitteita hylättiin vuoden varrella. Jokaisen kohdalla on pystyttävä sanomaan miksi jokin jäi tekemättä. Vuoden 2013 tavoitelista ja pidemmän aikavälin suunnitelmat muodostuvat toteutuneiden tavoitteiden mukaan.
Deadline: Tarkkailu koko vuoden, yhteenveto vuoden lopussa.

Yhdistysaddiktin päiväkirja

Vuonna fotoni ja ruuvi, toisin sanoen 1999, Turussa järjestettin kyläpahasen ensimmäinen Finncon. Se oli loistavaa aikaa, puoli maailmankaikkeutta sammui, Saatana hoiti työmatkat ekologisesti hokkareilla ja Hannu Pajunen antautui tilille suurista sanoistaan usea vuosi aiemmin. Jos Con tulisi Turkuun, Hannu veivaisi kasaan kymmenen fanzinea viidessä tahi kuudessa tunnissa (pedantikot tarkistakoon Spinistä, minä joutuisin sitä varten nostamaan ahterini tuolista).

Tuota eeppistä, fanzine-ennätyksiä murskaavaa tempausta varten Hannu rekrytoi helposti hoopotettavia tai muuten tuopeilla lahjottavia merkkihenkilöitä fandomin piiristä, ja siinä Tutkan alta, lyhdyt sammutettuina ja vintti pimeänä, minäkin seilasin avustajajoukkoon mukaan.

Lehdillä oli jokaisella oma nimi eikä numerointia lainkaan, puhtaasti keräilijöiden ärsyttämiseksi. XY:n eturivinpuheenjohtajat lienevät ylpeitä. Minun tuotokseni julkaistiin lehdessä nimeltä Konduktööri palstalla Konzournalistinen uutisputkivuoto ja sen nimi oli Yhdistysaddiktin päiväkirja. Se kuvaa hyvin tarkasti elämääni noihin aikoihin ja julkaistaan uudelleen näin vuonna 2011 varoitukseksi kaikelle kansalle ja jälkipolvien järkyttämiseksi.

Yhdistysaddiktin päiväkirja

Maanantai

Perustimme roolipeliseuran ja sille lehden. Ryhdyin kortistovastaavaksi, postitusvastaavaksi, sihteeriksi sekä päätoimittajaksi. Ihan hyvä alku viikolle! Lisäksi kirjoitin ennen nukkumaanmenoa kolme arvostelua ja jaksoluettelon sf-lehteen.

Tiistai

Päivitin kolmen seuran www-sivut ajantasalle ja lisäsin samalla parikymmentä sivua faktaa. Skannasin kuvia viime viikon tapahtumista ja linkitin ne raportteihin, jotka kirjoitin edellispäivänä. Ei saisi päivittäminen kestää näin kauan.
Taitoin suurimman osan Tähtien sota -lehdestä kasaan ja oikoluin Helsingin animeseuran lehden. Kirjoitin arvostelunkin heti, kun sf-seuran kokous oli loppunut.

Keskiviikko

Lähetin artikkelin scifistä paikkakunnan sanomalehteen ja keskustelin kahden trekkiekaverini kanssa Trek-seuran perustamisesta. Sovimme perustamiskokouspäiväksi lauantain. Alamme ehkä julkaista lehteäkin! Finncon-kokousta ennen pidimme sf-lehden toimituskunnan palaverin ja sen jälkeen mietimme pienellä porukalla vielä Trek-seuraa. Päätimme lehden nimeksi Federaation sanomat. Yöllä katsoin neljä arvosteluvideota.

Torstai

Tolkien-klubilaisten viikkokokoontumisessa suunnittelimme viisi uutta smialia ja kirjoitimme kaikille kansallislaulut.
Päätimme myös perustaa Sauronin ystävät -alajaoston. Sen jälkeen ehdin kirjoittaa kolme artikkelia ennen kuin olikin jo roolipeliseuran kokouksen aika.
Minne kaikki aika oikein uppoaa? Kahvinjuonnin lomassa iltasella kirjoitin jokaiselle smialille www-sivut, mutta sitten aurinko jo nousikin.

Perjantai

Kirjotin Turun animeporukan lehden, sf-lehden, Federaation sanomat sekä kuusi jaksoluetteloa yksinäni. Kahvia meni viisi litraa, joten sormilla oli hankaluuksia osua näppikseen. Relaksantit auttoivat.

Lauantai

Perustin kolme seuraa silkkaa piruuttani. Päätoimitin paikkakunnan kaikki lehdet ja poliisi haki minut pois. Lippalakkini jäi painotelojen väliin. Oikoluin puhelinluetteloa, kunnes piti lähteä kokoukseen. Pidin neljä kokousta yhtä aikaa, vaikka kukaan muu ei ollut paikalla. Postitin pöytäkirjat www-sivuille ja samalla päivitin ne. Järjestin kolme miniconia ennen kymmentä ja siirryin koviin huumeisiin.

Sunnuntai

Julistin Tuomiokirkon sf-seuran omaisuudeksi ja vein sen kotiini. Kirjoitin siitä jutun postilistalle, lehteen ja www-sivuille, jotka päivitin. Perustin pytinkiä varten oman seuran ja samalla lehden, www-sivut ja postilistan niin jäsenille kuin hallituksellekin. Jouduin tilanpuutteen vuoksi kaatamaan naapurin seinän. Lopetin hälinän esittelemällä kaikki jäsenkorttini. Naapuri ei päässyt kasan alta ylös. Poliisi saapui ja jouduin pakenemaan.

Maanantai

Vieroitusoireet alkavat lisääntyä. Tänne kallioluolaan tulee vain vähän valoa eikä lainkaan nettiä, joten en pysty päivittämään mitään.
Olen oikolukenut repustani löytyvät paperit Anttilan mainosta myöten kahteenkymmeneenkolmeen kertaan ja löytänyt 5397 virhettä.
Kirjoitin kallioseinään kaikki Star Trekin jaksoluettelot ja kopioin ne talteen kunhan saan varastettua jostain kannettavan.
Suomen scifiseuran ensimmäinen arkkipuheenjohtaja puhuu minulle nurkassa ja ennustaa suurta katastrofia sattuvaksi kahden viikon sisään. Ilmeisesti Tähtivaeltajaan on pujahtamassa virhe, mutta ilman kännykkääni tai faksiani en voi varoittaa asiasta.
Kuulen koirien lähestyvän. Siispä tunkeudun syvemmälle luolaan ja pyydän arkkipuheenjohtajaa laulamaan sf-filkkejä moraalin kohottamiseksi.
Katoan pimeyteen mutta minusta kuullaan vielä!

Varjojen kaupungit

Varjojen kaupungit

Astun nurkan ympäri, mutta katu on tyhjä lukuunottamatta tuulen kuljettamaa Tylkkäriä ja yön riennoista hoippuvaa punahaalarista opiskelijanuorukaista. Katson uudelleen karttaa puhelimeni näytöllä.
Henki on vaeltanut eteenpäin.
Juoksen seuraavalle nurkalle, opiskelijan perään. Siellä se leijuu, puolittain talon sisällä. Se on sairaalloisen vihreä ja utuinen, korkeampi kuin kerrostalo. Nuorukainen ei sitä huomaa, kävelee vain läpi.
Otan sen kohteekseni ruudulla ja hyökkään. Yksi isku riittää, grafiikka katoaa. Edessäni henkiolento kiemurtelee hirvittävissä kuolonkouristuksissa ja lopulta haipuu olemattomiin.
Metsästän henkiä. Muille tämä on pelkkää peliä puhelimen ruudulle, minulle totta. Joskus vielä opin taistelemaan ilman puhelinta.
Hemmetti, akku loppuu.
Uusi henki ilmestyy. Ja se näkee minut.

Portille ponnistava

Tässä n. viiden kuukaudee mittaan olen ehtinyt aloittaa kohtalaisen monta novellia. Kymmenen ei voi olla kovin kaukana totuudesta. Ainutkaan ei ole edes lähellä valmistumistaan. Elokuun lopussa tilanne on sikäli murheellinen, että Portin novellikisan kuolonlinja lähenee. Taasko sitä pitäisi uupua portille, tai itseasiassa puoli mailia ennen?

Kuten jo aiemmin olen sanonut, viimeisen vuosikymmenen aikana suosituin kirjoitustaktiikkani on ollut odottaa sopivaa fiilistä. Sellaista oloa, joka vain pakottaisi ne sanat ulos ja lopputulos olisi jotain hienoa ja valmista. Joidenkin roolipelihahmoihin liittyvien tekstien kanssa niin on käynytkin, mutta ainoallakaan ei ole ollut mitään asiaa pientä kaveripiiriä laajempaan julkaisuun. Vihdoin jouduin toteamaan, että kai sitä on pakko pistää vapaa-aikaa ja persposket likoon, jos jotain tahtoo saada aikaiseksi.

Ja sitten käy näin. Hahmotin yhtäkkiä, millaisen tarinan haluaisin kertoa. Minulla oli aavistus hahmoista ja heidän keskinäisestä dynamiikastaan, ympäristöstä, miljööstä, tapahtumaketjusta. Ennen kaikkea tiesin, miltä tarina tuntuisi. (Haaste on tietenkin saada se tunne säilymään, kun sitten lukee loppuun saatetun novellinsa.) Bonuksena myös jokainen nimi, henkilön tai paikan, solahti kohdalleen ihan ilman yritystä.

Jokaisen muun projektin kanssa on käynyt niin, että muutama ensimmäinen sivu ei kuulosta siltä visiolta, jonka perusteella kuhunkin tarinaan ryhtyi, ja sitten se jää muhimaan. Tässä projektissa tämä ongelma loisti poissaolollaan, sillä oma sisäinen fiilari pysyi koko luomisprosessin läpi, ja ennen kaikkea ei romahtanut kasaan ja palanut poroksi, kun pakotin itseni lukemaan lopputuotoksen. Pitkästä aikaa on sellainen olo, että en kirjoittanut täyttä kukkua.

Koska novellin vire on tietyllä tapaa nostalginen, kaipasin sopivaa innoitusta. -73 syntyneenä 80-luku, jos nyt tietty vuosimäärä pitää rajata, tihkuu nostalgiaa, vaikka vuonna 80 olin vasta 7-vuotias, puolisokea ja ekalla luokalla. Ehkä vuosikymmenen loppuun mennessä radiossa soi myös ne alkuvuosien biisit niin ahkeraan, että nekin jäivät päähän elämään. Muutamaan otteeseen olen YouTubesta koittanut hakea kasaribiisejä, mutta se on aika vaivalloista, jos muutaman minuutin välein pitää muistella biisien tai artistien nimiä tai koittaa tuurilla löytää jotain hyvää. Niinpä rekrytoin feissarikavereitani ehdottelemaan sopivaa musiikkia taustameteliksi, ja tulihan niitä vinkkejä. Liki koko novelli syntyikin kajareiden suoltaessa kasaria. Tästä kiitos kaikille osallisille!

Ensimmäinen lukukerta poiki pari minimaalista muutosta. Kai se alkaa olla aika valmis. 3-4 päivää siihen meni, ~2,5k sanaa. Enää itse tarinan nimi uupuu.

Hemmetti, tässähän ehtisi kirjoittaa vielä toisen!

Viiltävä violetti

Viiltävä violetti

Ilma oli kylmää ja kävi aina vain ohuemmaksi. Hengitin rauhallisesti ja hieroin käsivarsiani. Päälläni oli vain ohut kevättakki.
Kalervo ei lämpötilasta piitannut vaan avasi lisää hanaa. Liekki paloi suurempana ja pallomme jatkoi nousuaan.
Olimme väitelleet siitä, voisimmeko tavoittaa sateenkaaren lentämällä riittävän korkealle ja oliko sen reuna terävä vai ei. Oli vain yksi tapa ratkaista asia.
Niin hullua kuin se olikin, näytti siltä kuin sateenkaari olisi tullut kohti eikä etääntynyt kuten luulin. Aloin hätääntyä, kun pääsimme sen alle. Halusin takaisin alas.
Kalervo ei koskaan jättänyt mitään puolitiehen. Asia ratkaistaisiin nyt.
Ilmapallomme hipaisi violettia ja repeytyi kahtia.
– Minä olin oikeassa, Kalervo sanoi.

(Haaste muille kirjoittajille. Etsi Facebookista tai muusta sosiaalisesta mediasta kaksi aihetta, yhdistä ne ja kirjoita niistä raapale. Viiltävä violetti syntyi siten.)

Finncon 2011 – Conzine 1 & 2

Tein Finnconiin 2 kpl kaksipuolista A4-julkaisua, joita myös conzineiksi kutsutaan. Pelimiehen vetona tein ne jo ennen conia, ettei kesken scifin tarvinnut itkeä taitto-ohjelman kanssa. Nyt ei tarvinnut lainkaan, kun Tero Ykspetäjä hoiti taiton.

Sisältönä oli paljolti jo Routakodossakin julkaistua matskua, Petri Laineen mainio Scifipakka sekä fillerinä omaa löpinää sen verran, että tuli sivut täyteen. Koitin myös promota joitakin esityksiä ja kotimaisia julkaisuja.

Conzineita jaettiin conin aikana, määristä tosin en tiedä. Painos taisi olla puoli laatikkoa kopiopaperia eli 1250 kpl kumpaakin. Palautetta ei juuri kuulunut, mutta sehän on se status quo.

Conissa käymättömiä ajatellen laitan conzinet nyt tännekin jakoon.

Conzine 1 (pdf)

Conzine 2 (pdf) – pojan paluu ratsastaa jälleen

Con-organisaatio voi toki laittaa nämä myös Finnconin sivuille saataville niin halutessaan.

Portille uupuneet

Tänään oli kirjoittajapiirimme ensimmäinen kokous. Kutsu kävi ”epätoivoisille kirjoittajille”, mutta paikan päällä ehdotettiin nimeksi Portille uupuneet. Nimihän viittaa niin lukuisiin yrityksiin saada valmiiksi novelli Portin skabaan kuin ko. yrityksen kariutumiseen loppujen lopuksi. Onko kumpikaan noista virallinen nimi, sitä en tiedä. Joten käytän kumpaakin sujuvasti sekaisin.

Tapaamisessa listattiin projekteja, jotka ovat kehitteillä tai työn alla. Itselläni niitä oli aika liuta, enkä kaikkia edes maininnut. Sellainen hyvä huomio esitettiin pariinkin kertaan, että ideat olisi hyvä pystyä tiivistämään. Yhteen lauseeseen jos mahdollista. Teen siis itselleni muistilapun juuri nyt, tähän.

  • Äärenmurtajat-romaani. Vuoden 2003 NaNoWriMo-tuotos. Ihmiskunta levittäytyy alle 20 maailmaan, kun laajeneminen pysähtyy ja koko hallintosysteemi romahtaa jättäen jälkeen keskenään kiisteleviä maailmoja, rapistuvaa teknologiaa ja roppakaupalla salaisuuksia käytetyn teknologian alkuperästä.
  • Saarnamiehet. Aikoinaan kirjoitettu novelli, jonka keskeinen ajatus jäi pois koko tarinasta. Kuollut mies palautetaan takaisin käännyttämään ihmisiä uskoon, mutta kukaan ei ymmärrä kieltää joukkotuhoaseiden käyttöä. Tyylilajina huumori.
  • Sateenkaarisadut. Edelleen viimeistelemättä toinen satu, kolmatta pitäisi alkaa väsätä. Tavallisia satuja, joissa sukupuoliroolit ja -identiteetit poikkavat normista.
  • Sateenkaarietsivät. Viisikkomaisia etsiväseikkailuja, joissa 3/4 päätähdillä on LBGT-vanhemmat. Eikä nuorimman tytön tarvitse olla se vikisijä.
  • Vuosikausien SWG- ja CoH-seikkailujen vahvimmat juonikuviot nivoutuvat aika hyvin yhteen. Taustaksi jokin originaali ympäristö.
  • Nuori nainen haluaa apatiaan vajonneen entisen mestarietsiväisänsä nousevan takaisin satulaan ja selvittämään erään läheisen ihmisen kuoleman lavastamalla toisen kuoleman. Suunnitelma hajoaa käsiin ja pinnan alla kuhisee herrasmiesklubin salaisuudet.
  • Diplomaattisista syistä nuori poika nimitetään avaruusaluksen täysivaltaiseksi kapteeniksi, mikä ei sovi ensimmäisen perämiehen pirtaan. Alieneita ja mustan aukon fysiikkaa.
  • Cthulhu-aiheisia novelleja, joiden keskiössä kieppuu suomalainen suku. Syväläisiä, suomennettu Necronomicon ja Nyarlathotep!
  • Avaruuskauhuhko tarina, jossa kertaalleen erotettu upseeri lähetetään retkikunnan mukana Oortin pilveen tutkimaan pimeää planeettaa ja ratkomaan perillä Maapallolla tapahtunutta murhaa.
  • Fantastinen matkaopas ei ole edennyt useaan viikkoon. Uusia kohteita tarvitaan vielä monia.
  • Raapaleita olisi hyvä saada kasaan edes yksi viikossa.
  • Aurinkokuntaa kiertelevä omanlaistaan kansalaisaktivismia harjoittava nainen käy tällä kertaa Tritonilla. Novelli on valmis, muttei menestynyt missään. Pitää kirjoittaa kokonaan uudelleen.
  • Nanokoneita, transseksuaalisuutta ja eheyden tavoittelua. Tästä novelliajatuksesta on valmiina toimiva synopsis.

Ei tuossakaan varmaan kaikkia projekteja ollut. Mutta onpahan osa. Eniten taitaa kutkuttaa tuo listan viimeinen novelli sekä Äärenmurtajat.

Kokoontumiset pidetään kerran kolmessa viikossa. Nyt pitäisi saada pian seuraavaa kertaa varten jotakin valmista muiden kommentoitavaksi.