Neljä pukkia – näytelmä

Päiväkodissa muutama vanhempi ja pari tarhatätiä päätti järjestää kevätjuhliin yllätysohjelmaa lapsille. Yksi osa ohjelmasta on näytelmä, jonka käsiksen kasaamisen otin kontolleni. Perustarina on kolme pukkia, jotka ylittävät sillan päästäkseen toiselle puolelle, mutta sillan alla vaanii peikko. Tässä versiossa pukkeja on neljä ja peikkoja kaksi.

Itse kaappasin luonneroolin Peikko 2:na. Ensi-, kanta- ja ainoa esitys on Turun Steiner-päiväkodin kevätjuhlassa. Vaikka koko projekti on salainen kuun loppuun asti, rohkenen silti blogata siitä. Ja toivoa, että kovin moni eskarilainen ei surffaa Routakotoon seuraavaan kolmeen viikkoon.

EDIT: Tätä käsikirjoitusta saa ottaa ja esittää aivan vapaasti, jos se tuntuu hauskalta ajatukselta. Lasten iloksihan tämä kirjoitettiin. Jos näytelmä päätyy esitykseen, siitä olisi kiva kuulla (joskaan ei pakko), vaikkapa kommenttina.

Neljä pukkia

KERTOJA: Olipa kerran neljä pukkia, jotka asuivat vuorella. Eräänä aamuna ne huomasivat, että ruoho oli lopussa.

PUKKI 1: Mitä ihmettä. Kun menin illalla nukkumaan, ruohoa oli vielä syömättä. Nyt sitä ei ole enää jäljellä. Kuka sen on syönyt?

PUKKI 2: Minä tunnustan. Heräsin yöllä nälkään ja söin hieman ruohoa. Mutta jätin kyllä muillekin!

PUKKI 1: Entäs sitten loppuruoho?

PUKKI 3: Minä tunnustan. Heräsin yöllä nälkään ja söin hieman ruohoa. Mutta jätin kyllä muillekin!

PUKKI 1: Mutta entäs sitten loppuruoho?

PUKKI 4: Minä tunnustan. Heräsin yöllä nälkään ja söin hieman ruohoa. Mutta jätin kyllä muillekin!

PUKKI 1: Mutta entäs sitten loppuruoho?

MUUT PUKIT TUIJOTTAVAT PUKKI 1:TÄ SANOMATTA MITÄÄN.

PUKKI 1: Minä tunnustan. Heräsin yöllä nälkään ja söin lopun ruohon kun sitä oli niin vähän.

PUKKI 2: Mitä nyt tehdään? Minulla on nälkä eikä ruoho kasva yhdessä päivässä takaisin.

PUKKI 3: Meidän täytyy laskeutua vuorelta ja mennä laakson niitylle syömään.

PUKKI 1: Mutta niitty on joen toisella puolella ja sillan alla asuu kaksi ilkeää peikkoa.

PUKKI 4: Peikot ovat ilkeitä, mutta myös tyhmiä ja kömpelöitä. Kuulkaa, minulla on suunnitelma…

PUKIT KOKOONTUVAT YHTEEN JA SUPATTELEVAT. VÄLILLÄ JOKU PUKEISTA NOSTAA PÄÄNSÄ YLÖS JA KATSELEE YMPÄRILLEEN, ETTEI KUKAAN OLE KUUNTELEMASSA.

PUKIT LOIKKIVAT YMPÄRIINSÄ.

PUKIT: Kyllä, niin me teemme!

SILLAN VIERESSÄ KAKSI PEIKKOA ISTUU ODOTTAMASSA.

PEIKKO 1: Mitä ihmettä. Kun menin illalla nukkumaan, tässä häkissä oli vielä jänis. Mutta nyt sitä ei ole. Mitä sille on tapahtunut?

PEIKKO 2: No, minä heräsin yöllä.

PEIKKO 1: Ja sitten?

PEIKKO 2: Ja minun oli nälkä.

PEIKKO 1: Ja sitten?

PEIKKO 2: Minun piti haukata vain hieman töpöhäntää.

PEIKKO 1: Ja söitkin kaiken?

PEIKKO 2: Ei kun… avasin häkin. Ja jänis livahti karkuun.

PEIKKO 1: Ja mitäs nyt syödään sitten? Minä ainakin kieltäydyn syömästä enää yhtään lautasellista muurahaisia puolukkahillossa.

PEIKKO 2: Me voisimme pyydystää jotain uutta.

PEIKKO 1: Millä muka. Sinä rikotit eilen viimeisen jänisansamme.

PEIKKO 2: Hahaa! Tuoltahan tulee pukki tännepäin. Äkkiä sillan alle piiloon.

PUKKI 1 SAAPUU SILLALLE.

PEIKKO 1: Kukas se siellä kopistaa sillallani?

PUKKI 1: Minähän se, Pukki Pahasarvi.

PEIKKO 2: Pahasarvi? Toivottavasti et maistu pahalta, sillä nyt me nappaamme sinut ja pistämme poskeemme.

PUKKI 1: Sopii yrittää, minä nimittäin olen niin voimakas, että pusken teidät molemmat koskeen. Mutta perässäni tulee pienempi pukki. Napatkaa mieluummin se.

PEIKKO 2: Tuo pukki on aika pahanlainen. Jos annetaan sen mennä.

PEIKKO 1: Joo, annetaan vaan.

PUKKI 2 SAAPUU SILLALLE.

PEIKKO 2: Kukas se siellä kopistaa sillallani?

PUKKI 2: Minähän se, Pukki Puskusarvi.

PEIKKO 1: Puskusarvi? Toivottavasti et maistu puskutraktorilta, sillä nyt me nappaamme sinut ja pistämme poskeemme.

PUKKI 2: Sopii yrittää, minä nimittäin olen niin voimakas, että pusken teidät molemmat koskeen. Mutta perässäni tulee pienempi pukki. Napatkaa mieluummin se.

PEIKKO 1: Tuo pukki on aika puskevainen. Jos annetaan sen mennä.

PEIKKO 2: Joo, annetaan vaan.

PUKKI 3 SAAPUU SILLALLE.

PEIKKO 1: Kukas se siellä kopistaa sillallani?

PUKKI 3: Minähän se, Pukki Pippurisarvi.

PEIKKO 2: Pippurisarvi? Toivottavasti et ole liian tulinen, sillä nyt me nappaamme sinut ja pistämme poskeemme.

PUKKI 3: Sopii yrittää, minä nimittäin olen niin voimakas, että pusken teidät molemmat koskeen. Mutta perässäni tulee pienempi pukki. Napatkaa mieluummin se.

PEIKKO 2: Tuo pukki on aika pippurinen. Jos annetaan sen mennä.

PEIKKO 1: Joo, annetaan vaan.

PUKKI 4 SAAPUU SILLALLE.

PEIKKO 2: Kukas se siellä kopistaa sillallani?

PUKKI 4: Minähän se, Pukki Pikkusarvi.

PEIKKO 1: Pikkusarvi? Toivottavasti et ole liian pieni, sillä nyt me nappaamme sinut ja pistämme poskeemme.

PUKKI 4: Sopii yrittää, minä nimittäin olen niin voimakas, että pusken teidät molemmat koskeen. Ja te ette tänään syö pukkia, koska minun perässäni ei tule ketään.

PEIKKO 1: Tuo pukki on aika pienikokoinen. Ei se meitä jaksa puskea koskeen. Jospa napataan se ja syödään se.

PEIKKO 2: Joo, napataan vaan.

PEIKOT NOUSEVAT SILLAN ALTA SEISOMAAN SILLAN KUMPAANKIN PÄÄHÄN.

PEIKKO 1: Juokse sinä sieltä ja minä juoksen täältä.

PEIKKO 2: Joo, juokse sinä täältä, ja minä juoksen sieltä.

PEIKKO 1: Selvä, vaihdetaan.

PEIKOT KULKEVAT SILLAN ALTA JA VAIHTAVAT PUOLIA.

PEIKKO 2: Juokse sinä sieltä ja minä juoksen täältä.

PEIKKO 1: Joo, juokse sinä täältä, ja minä juoksen sieltä.

PEIKKO 2: Selvä, vaihdetaan taas.

PEIKOT NOUSEVAT SILLAN ALTA SEISOMAAN SILLAN KUMPAANKIN PÄÄHÄN.

PEIKKO 1: Ja nyt juostaan ja napataan tuo pukki.

PEIKOT LÄHTEVÄT KUMPIKIN TÖMISTÄMÄÄN KOHTI PUKKIA. PUKKI 4 HYPPÄÄ SIVUUN. PEIKOT TÖRMÄÄVÄT TOISIINSA JA PUTOAVAT KOSKEEN.

PUKKI 4 YLITTÄÄ SILLAN JA KÄVELEE MUIDEN PUKKIEN JOUKKOON.

PUKKI 4: Olivatpa ne kömpelöitä.

PUKKI 3: Olivatpa ne tyhmiä.

PUKKI 2: Olivatpa ne ilkeitä.

PUKKI 1: Ja rumiakin olivat.

KERTOJA: Mutta mitä peikoille tapahtui? Ne pääsivät pois joesta vasta sadan kilometrin päässä.

PEIKKO 1: Hyvä on, hyvä on. Syödään sitten muurahaisia.

PEIKKO 2: Syödään vain. Minä menen keräämään puolukoita.