Ruumiittomat

ESITTELY:

”Silja oli alkanut tuntua ystävältä. Sellaista minulla ei ollut edes silloin, kun olin ollut elossa.”

Kun kuolema ei ole päätepiste, henki jää elämään ja koskettaa myöhemmin maailmaan tulevia. Tai kun elävät kutsuvat, kurottavat rajan yli ja luovat tilan aaveen tulla. Kohtaamiset eivät aina ole rauhallisia viestejä tuonpuoleisesta, vaan ne tuovat kylmän mukanaan. Mutta myös lohtua.

Astu siis kummitusjunaan, johon Ruumiittomat sinut kutsuu: neljätoista aavetarinaa vievät lukijansa männäpäivän vainioille, vanhan Porvoon yöhön ja Meksikon eksoottiseen aurinkoon, aina tulevaisuudessa kumottavan Kuun kamaralle asti. Veturissa kotimaisen spekulatiivisen fiktion kärkinimet.

”Heräsin siihen, että joku puristi jalkaani. Ponnahdin istumaan ja huusin pimeyteen. Hapuilin valon päälle. Puristus katosi. En nähnyt ketään.”

SISÄLLYS:

J.S. Meresmaa: Kielolinna
Anni Nupponen: Maitoa mandariinilasista
Kari Välimäki: Uudet perunat
Taru Luojola: Herra Maximilian Dunkelhaus ja hänen tivolinsa
Maria Carole: Ruusunnuppuni, kaikkeni
Samuli Antila: Synnytetty
Heikki Nevala: Syyllisyyden varjot
Tarja Sipiläinen: Henkien polku
Anne Leinonen: Tyttö niityllä
Minna Roininen: Vielä yhdet jäähyväiset
Jussi Katajala: Odottaja
Jani Kangas: Tyhjiö 27B
Janos Honkonen: Vespula
Shimo Suntila: Chudakovin aaveet