Viime vuoden lopulla tein listan tavoitteista tälle vuodelle. Samaa kokeilin jo hieman viime vuonna, mutta se ei johtanut toivottuun lopputulokseen, kuten että olisin pysynyt tavoitteissani tai alun jälkeen edes aidosti pyrkinyt siihen.
Nyt noudatin Jeff VanderMeerin ohjetta hänen kirjassaan Booklife ja jaoin tavoitelistan kuukausittaisiin palasiin. Sellaista on helpompi seurata eikä vuoden lopussa pääse yllättymään kun huomaa, että ai niin tosiaan romaanikin piti kirjoittaa, no onhan vuodesta jäljellä kaksi viikkoa.
Tammikuun tulokseen en voi olla kuin määrättömän tyytyväinen. Ennen kaikkea se valaa uskoa siihen, että tämä työskentelytapa toimii minulla, ainakin tällä hetkellä. Saatan jopa pystyä pitämään kaikki tavoitteeni koko vuoden tai ainakin niistä luistaminen tapahtuu hallitusti ja tietoisella päätöksellä.
Katsotaanpa, mitä tammikuussa tapahtui!
– Usvan äänikirjaprojekti. Osallistu ainakin yhdellä tekstillä. VALMIS
Sain kasaan jopa kaksi tekstiä. Toinen oli tarina, joka oli elänyt päässäni jo yli vuosikymmenen. Traagisen tavallisesti tarina muuttui kirjoitusvaiheessa oikeastaan kokonaan toiseksi. Toisen jutun idea oli vinha, mutta saattaa itseasiassa vaatia pidemmän muodon toimiakseen. Jos ei muuta niin tulipahan taustoitettua maailmaa hieman. Siitä voi jatkaa.
– Lue loppuun ainakin yksi kirjoitusopas. VALMIS
Olen hidas lukija, olen aina ollut. Harmaakaihi, voimakkaat linssit, kertakaikkisen paska näkökyky, jokin niistä tai kaikki, mutta ohuenkin kirjan kahlaaminen vie aikaa, puhumattakaan joistain Martinin tiiliskivistä. Tavoite oli lukea yksi kirja, mutta sainkin loppuun kolme! Bruce Holland Rogersin Word Work, Loren D. Estlemanin How to Write a Popular Novel ja Sandra Scofieldin The Scene Book. Jokainen oli hyvä, mutta parhaimmaksi nostaisin Word Workin. Työlistalla on arvostelun kirjoittaminen kustakin, tai sitten väsään artikkelin ja tarjoan Kosmoskynään. Paria muutakin kirjaa aloittelin, joten helmikuun tavoite saada jälleen yksi kirja pulkkaan näyttää hyvältä.
– Kirjoita ainakin yksi arvostelu Koettuja-blogiin. VALMIS
Alussa kirjoitin pari arvostelua Routakotoon, mutta päätin siirtää ne omaan blogiinsa. Juuri nyt emmin jälleen, kiitos Jeffin, ja harkitsen, josko oman kirjaelämäni kannalta olisi sittenkin hyödyllistä sisällyttää Routakotoon laaja valikoima erilaista materiaalia. Saatan päättää siirtää arvostelut sittenkin tänne. Niin tai näin, kun sain aikaiseksi ensimmäisen arvostelun, irtosi muutama muukin kohtalaisen vaivattiomasti. Yhtenä mekanismina oli fiktiokirjoittamisen laistaminen arvostelujen varjolla. Kannatan tätä filosofiaa: Jos sluibaa töistä, kannattaa ainakin pyrkiä tekemään jotain muuta työtä.
– Portille uupuneet, kokoontuminen 20.1. Lähetä teksti (Nano 2011 alku). VALMIS
Kokoontuminen oli, sain oman tekstini liikkeelle ajoissa (mikä ei ole mitenkään ilmiselvä asia omien omituisuuksieni kanssa) ja arvostelin muiden lähettämät työt. Laitoin kiertoon myös molemmat Usvan äänikirjan merinovellit, lähinnä siksi että muutkin olivat tehneet niin. Palautetta en niistä odottanut, koska romaanin alku oli jo kierrossa, mutta pari kommenttia tuli silti. Suurin anti oli idea siitä, että ottaisin koko 10000 ensimmäistä sanaa romaanikäsiksestä (juurikin arvioitu pätkä) ja nakkaisin menemään. Tarina liikkeelle toiminnasta ja tarpeellinen matsku alusta takaumina mukaan. Tämän johtopäätöksen vuoksi jätin suosiolla helmikuulle palautteen analysoinnin ja alun uudelleenkirjoittamisen. Liian massiivinen työ viikossa tehtäväksi.
– Ota yhteyttä sateenkaariperheiden kirjaprojektiin. VALMIS
Tätä panttasin yhteensä kuukauden verran. Sikäli hyvä, että projektille oli jo löytynyt päävetäjä, joten ei tarvinnut arpoa omaa jaksamistaan. Joku muu hoitaa. Yhteyshenkilöni vastasi minulla ja vetäjälle mainiten minun olleen sen yhden sadun kirjoittaja. En ole kuullut mitään asiasta sen jälkeen, mutta tällä ei ole kiire juuri nyt. Katsotaan, jos minuun otetaan yhteyttä. Jos ei, palaan asiaan joskus maali-huhtikuussa. Olisi hyvä saada ainakin yksi uusi satu valmiiksi sitä ennen.
– Kirjoita joka päivä yksi raapale. VALMIS
Tämä oli tavoite, jonka toteutumiseen luotin oikeastaan vähiten. Nanowrimoa lukuunottamatta en ole kirjoittanut kuukautta putkeen joka päivä, ja nythän tavoite on vuosi. Lisäksi kuvittelin, että ideoiden repiminen tällä tahdilla olisi iso kompastuskivi. Kuitenkin osoittautui, että joka päivä sain jotain aikaan. Jos en mitään muuta, niin juurikin raapaleen. Joskus oli pakotettava itsensä mustan ruudun eteen puoli kahdeltatoista, ja siinähänä se juju piilikin. Kirjoitettava, koska pakko. Perkele. Muutamaan tekstiin olen jopa kovasti tyytyväinen. Lisäksi moni raapale on saanut aina joltakulta tykkäyksen Facebookissa tai Google+:ssa, ja onpa muutama tyyppi ohikulkiessaan kertonut diggaavansa päivittäisiä raapaleita. Sellainen palaute antaa kaivattua buustia omalle jokseenkin huonolle itsetunnolle ja saa tuottamaan pidempääkin matskua.
– Päätä mikä on seuraava Fantastisen matkaoppaan kohde. VALMIS (Innsmouth)
En halunnut ottaa tammikuuhun aivan kaikkea tehtäväksi, mutta en myöskään halunnut siirtää hirvittävästi kamaa hamaan tulevaisuuteen. Siksi jaoin tämän osiin. Tammikuussa aihe, helmikuussa kirjoitustyö. Aiheen päätökseen kuului myös taustamateriaalin lukeminen, mikä aina ottaa ihan oman aikansa. Yleensä enemmän kuin etukäteen luulen. Tällä kertaa kirjoittelinkin jo jotain hieman ja syvennyin pariksi tunniksi Innsmouthin karttaan ja Massachusettsin maantietoon. Sekä syväläisiin, Dagoniin ja Yhdysvaltain itärannikon historiaan vuosina 1800-1920.
– Ota yhteyttä kuunnelmaprojektin puitteissa. VALMIS
Kuunnelma on jotain, minkä tekeminen pitää hahmottaa aivan alusta. Ja se ei etene, ennen kuin alustava taustayö on tehty. Jos tämän olisi jättänyt maatumaan luokassa ”tehdään joskus”, voi olla että mikään ei olisi liikahtanut minnekään koko vuonna. Nyt minulla on pieni käsitys siitä, millaista matskua Radioteatteri saattaisi olla kiinnostunut vilkaisemaan, pieni aavistus siitä, miten teksti on kirjoitettava ulkonäöllisiä seikkoja silmälläpitäen ja montako hahmoa on suotava sisällyttää yms. Nyt vain pitäisi saada jostain vielä ehta, valmis käsis, josta voisi luntata halutun ulkoasun.
– Osallistu URS:n barbaarinumeroon. Deadline 31.1. VALMIS
Tämän lisäsin vasta tammikuun aikana tavoitteisiin. Hiukan tyly veto, mutta joskus aikoja sitten barbaarinumerosta kuullessani olin jo miettinyt omaa maailmaa ja siihen soveltuvaa hahmoa. Nyt kun deadline olikin yhtäkkiä niskassa, vaihtoehtoja oli kaksi. Jättää väliin ja mikäs siinä, kun sitä en edes ollut kellekään luvannut, tai painaa hommia ja katsoa, mitä saa aikaiseksi. Liian monen tekstin kanssa on käynyt nimenomaan niin, että joko koko juttu on jäänyt aatoksen asteelle tai johonkin tiedostoon on syntynyt pari sataa riviä ja kiinnostus lopahtaa siihen. Kuvio on hyvin yksinkertainen: jos haluan julki tekstejäni, niitä pitää ensin kirjoittaa. Joten kirjoitan sitten barbaarijutun. Novellin alkua oli kertynyt 1200+ sanaa, kun huomasin päähenkilöksi kaavailemani sällin olevan vielä esittelemättä. Duh. Niinpä hylkäsin alun myöhempää käyttöä varten ja kirjoitin kokonaan uuden tarinan oikealla henkilöllä. Viimeiset n. 3500 sanaa syntyi vuorokaudessa. Yöllä piti nukkua ensin pari tuntia, mutta menikin neljä. Töihin en lähtenyt ennen kuin teksti puoli yhdeksältä oli valmis. Sen jälkeen oli ihan uskomat olo! Valmis novelli, junalauta! Ei millään muotoa älyllisesti tai ideallisesti haastava, mutta toivottavasti lukijaa viihdyttävä pläjäys. Jälleen vahviketta sille, että valintani panostaa kirjoittamiseen tänä vuonna on toimiva ja tuottaa hedelmää.
– Lähetä Tuomakselle kaksi raapaletta julkaistavaksi. VALMIS
Kun tekee hyvää työtä, saa palkaksi lisää työtä. URSin nokkamies Tuomas pyysi yhteen projektiinsa kaksi raapaletta, kun kerta niitä tykkäsin väsätä. Hahaa, systeemihän toimi juuri niin kuin olin haaveillutkin. Kun riittävästi tekee ja tuottaa, joku kiinnostuu ja eteen avautuu uusia reittejä päästä tuomaan omaa työtään esille. Koska raapaleiden ei tarvinnut olla uusia, molemmat raapaleet löytyvät nyt jo blogistakin. Tämän ja barbaarituotoksen myötä pääsin myös Paperiarkki-foorumilla URS-ryhmään mukaan, mistä jälleen löytyi pari projektia, joihin jo ehdin ilmoittautua mukaan.
Summa summarum
Tammikuu oli suksee. 31 raapaletta, 3 muuta novellia, 5 arvostelua, 3 kirjaa luettuna. Eikä työmäärä edes tuntunut raskaalta, koska se jakautui jokaiselle päivälle. Tämä antaa toivoa sille, että muutkin kuukaudet voivat hoitua. Ja jos eivät, ollaan tyytyväisiä vähempään.
Routakoto 