Avainsana-arkisto: ufo

Raapale 74 – Havaintotavoite (20.3.)

UFO-Havaintotavoite

”Siellä niitä on, kapteeni. Tuolla kukkulan laella. Ainakin kymmenen.”

”Ohjatkaahan lähemmäs niin katsotaan.”

”Näyttää olevan UFO-porukkaa, kapteeni.”

”Tutkijoita vai uskovaisia?”

”Kolmella on ET-lippis, sir.”

Ilmavoimien kapteeni huokaisi. ”Joko taas on uusikuu?”

”Mitäs sanotte kapteeni, jos vilautettaisiin vähän?”

Kapteeni pohti hetken ja näppäili tilastot auki. ”Vasta kahdeksan ufo-havaintoa tällä viikolla ja nyt on jo lauantai.”

”Aivan! Jäädään kohta jälkeen tavoitemäärästä.”

”Olette oikeassa. Laskekaa häiveverho.”

Kymmenen metriä maan pinnasta valot syttyivät kuin tyhjästä. Lautasen muotoinen alus leijui ihmisjoukon yllä ja voimakas, aaltoileva humina täytti ilman.

”Siellä ne nyt kuvaavat meitä!”

”Riittää jo tältä erää. Kiihdyttäkää hitaasti kahteen mailiin ja nostakaa sitten häive.”

Raapale 57 – Lentävä lautanen (26.2.)

Lentävä lautanen

Ihmiset tuijottavat taivaalle. Minäkin vilkaisen ja olen kaatua. Siellä lentää laakea, pyöreä ufo. Otan kännykän taskusta ja alan kuvata.

Ufo liukuu alemmas ja kuulen huminaa. Käteni tärisevät pakostakin, kun valtava alus laskeutuu nurmikentälle. Juoksen kohti. Alus nousee jälleen ilmaan ja nopeasti kiihdyttäen katoaa pilviin. Kuvaan vielä ihmisten ilmeitä ja ruohoon jääneitä painaumia.

Juoksen kotiin ja lataan videon suoraan nettiin. Ihmisille on kerrottava! Kiistaton todiste ihmiskunnalle tuntemattomasta teknologiasta.

Tunnissa video katsotaan yli miljoona kertaa. Kommenteissa osa kutsuu videotani huijaukseksi, osa väittää ufoa sääpalloksi. Pari keskustelee Nostradamuksesta, joku varoittaa Illuminatista. Joillekin olen Maailmanhallituksen disinfokätyri.

Aito todiste hukkuu väärennösten suohon.

Masentuneena poistan videon.

Raapale 35 – Nollapiste (4.2.)

Nollapiste

Sotilaat olivat piirittäneet aluetta jo viisi tuntia, kun tohtori Podkletnov saapui. ”Missä muukalaisalus on?” Kersantti osoitti kohti kukkulaa. ”Metsikössä.”

Jeeppi pysähtyi metsänlaitaan. Podkletnov ja hänen assistenttinsa jalkautuivat ja katosivat siimekseen. Edestä kantautui sairaalloinen, vihreä hehku.

Alus muistutti enemmän sikaria kuin lautasta. Kylki oli revennyt puoliväliin. Mikään ei liikkunut. Matala humina täytti ilman.

Podkletnov käveli varovasti lähemmäs. ”Varokaa tohtori, se voi olla vaarallista”, hänen assistenttinsa sanoi.

”Aluksessa on pakko olla antipainovoimalaite. Aion selvittää sen salaisuudet.” Niin sanoen tohtori astui aluksen sisään.

Humina jatkui tasaisena. Lopulta Podkletnov ilmestyi repeämään. ”Tätä et Ilja usko. Moottori on kissa, jonka selkään on sidottu voideltu leipä.”