Wasteland

Hiekkaa, pölyä ja verta

Wasteland 1-3
Anthony Johnston
Oni Press

Olipa kerran moderni sivilisaatio, joka tuhoutui vielä tarkemmin määrittelemättömässä mullistuksessa. Jäljelle jäi raunioita, ihmisiä ja otuksia, joiden esivanhemmat epäilemättä joskus kuuluivat ihmiskuntaan.

Toisin on heidän jälkeläistensä laita.

Anthony Johnson kertoo rikasta ja monitasoista tarinaa pölyn ja kuivuuden piinaamasta maasta sata vuotta Suuren märän jälkeen. Tuossa vihamielisessä ympäristössä vaeltaa Michael, joka näyttää ikäistään nuoremmalta. Paljon nuoremmalta. Vaikka hän pyrkii pysyttelemään erossa ongelmista, se ei aina onnistu ja hän päätyy puolustamaan parin sadan ihmisen kylää sannansyöjien hyökkäystä vastaan ja lopulta saattamaan harvoja henkiinjääneitä kohti turvapaikkaa nimeltä Newbegin. Tästä tarina vasta alkaa hyristellä kierroksia.

Newbegin on kaikkea muuta kuin utopia. Poliittinen juonittelu, orjuus ja aurinkoa palvovien lahkolaisten vaino tunkeutuvat Marcus-nimisen miehen johtaman kaupungin joka kolkkaan. Paikallisen uskonnon mukaan hän on kaupungin perustaja, kymmeniä ja taas kymmeniä vuosia vanha, vaikka näyttääkin yhtä nuorelta kuin… Michael.

Legendojen mukaan on olemassa paikka nimeltä A-Ree-Yass-I. Sieltä uusi maailma alkoi. Kaikki eivät legendaan usko ja pitävät sen etsijöitä houkkina. Toisten mukaan tarinat ovat tosia, mutta vannovat, että sieltä löytyy vain kuolemaa. Toisten etujen mukaista taas on, että sinne ei kukaan pääse. Eeppisen tarinan ainekset ovat kasassa.

"I'm Batman!"

Christopher Mittenin taide sopii juuri tähän tarinaan, maailmaan ja juonenkuljetukseen sataprosenttisesti. Monasti hahmot ja liike on piirretty viittellisesti harmaan eri sävyjen maalatessa tunnelmaa.

Kuvien ja toiminnan rytmitys imee sisäänsä niin voimallisesti, että vanhan, tuhoutuneen kaupungin raunioissa asuvien ali-ihmisten yöllinen hyökkäys ja puolustajien epätoivoinen vastarinta jäävät päähän kummittelemaan.

Wasteland osoittaa, että post-apokalyptisessa genressä kaikkea ei ole vielä sanottu. Siinä missä Waterworld tai Postman ajavat raavaankin miehen kyynelten partaalle ja Mad Max alkaa kaikkien kehnojen kopioiden jälkeen tuntua väsähtäneeltä tarjoaa Wasteland ehyen, toimivan ja uskottavam maailman. Ihmisten käyttämä kieli on raikasta sisältäen sopivissa määrin uudissanoja, jotka ymmärrettävyydestä huolimatta luovat vierauden tunnetta. Hankalampi pala on sannansyöjien käyttämä kieli, jota pitää makustella aivoissaan hetken ennenkuin voi edes toivoa ymmärtävänsä heidän kielellään kerrotun kokonaisen legendan.

Suurin pettymys Wastelandin kanssa oli hitaasti saapuva aavistus siitä, että koko tarinaa ei saada loppuun kolmen hallussani olleen albumin aikana. Nyt joudun odottamaan! Saaga tullee viemään 50 numeroa ja sitä voi seurata sarjan virallisen soundtrackin säestyksellä. Jos tämäkään ei vielä riitä herättämään kutinaa investoida laatusarjakuvaan, voi ensimmäisen lehden lukea ilmaiseksi sarjan verkkosivuilta: www.thebigwet.com