Helmikuu ei ollut aivan samanlaista juhlaa kuin tammikuu, mutta jotain sain silti aikaan. Ja harmittava osa siirtyi tulevaisuuteen. Jossain vaiheessa joulukuusta tulee mahdoton painajainen, kun kaikki hankalat asiat siirtyvät sinne.
– Kirjoita joka päivä yksi raapale. VALMIS
Raapaleita syntyi yksi päivässä, joukossa muutama oikein hyväkin. Erityisen tyytyväisenä huomasin, että Routakotoon alkoi tipahtelemaan kommentteja kohtalaisen tiuhaan tahtiin. On aina hyväksi, kun jokin taiteellinen pyrintö kirvoittaa reaktion.
– Kirjoita ainakin yksi arvostelu. VALMIS
Lähdin sitten siirtämään arvosteluja Routakodon puolelle. Ainoa uusi tätä lajia koko kuussa oli Vihreä lyhty, jonka katsoin jo ihan alkuvuodesta. Sikäli olisin voinut tehdä enemmän, sillä luettua ja nähtyä piisaa.
– Kirjoita Fantastinen matkaopas -kohde. VALMIS
Matkaopas on helppo nakki, koska kohteita pitää saada vuodessa vain neljä. Ensimmäinen tänä vuonna on Innsmouth. Tähän mennessä olen laittanut valmiin kaman Terolle Mafiazineä varten, mutta sen ilmestymisaikataulu on satunnainen eikä ainakaan minun tiedossani. Olenkin miettinyt, pitäisikö minun postata kaikki julkaisemattomat suoraan Routakotoon. Ehkä ne saisivat palautetta. Ehkä se innostaisi tehtailemaan niitä lisää.
– Viimeistele barbaarinovelli. VALMIS
Amirin tornin kirjoittaminen tammikuun loppuun mennessä oli brutaalia, mutta kyllä tiukka toimitustyökin söi selkeitä tunteja. Hyvä niin, koska lopputulos oli selvästi parempi Tuomaksen tarkan katseen jäljiltä. Arren piirsi novellia varten kaksi hienoa kuvaa!
– Kerää tiedot Sifalryn tarinaa varten. VALMIS
Tämä ei vaatinut muuta kuin yhden tietyn vihon esiinkaivamisen ja parin sukupuun kopsimisen. Erityinen tarkoitus ei ole tehdä tälle mitään välttämättä tänä vuonna lainkaan, mutta nyt se ainakin on mahdollista. Seuraavaksi voisin kirjoitella ylös niitä seikkoja, joita olen ajatellut tapahtuvan ja miten näen Sifalryn niihin reagoivan. Tarina syntyy sitten jostain sieltä.
– Portille uupuneet, kokoontuminen 15.2. VALMIS
Tapaaminen oli, tekstejä reposteltiin. Sieltäkin Amirin torni sai pari hyvää neuvoa. Harmillisesti Mirkan etätoimitettu palaute saapui vasta viimeisenkin viilauksen jälkeen, koska kuten tavallista, sieltä tuli se yksityiskohtaisin kommentaari.
– Tee kirjailijaesittely J. Pekka Mäkelästä. VALMIS
Esittelyn teko ei ollut alunperin työlistalla, mutta Teron pyydettyä suostuin. Itseasiassa aluksi suostuin vain haastattelemaan Pekkaa, kun syksyllä Turussa järjestetään minicon Turconen. Vasta uuden kyselyn jälkeen muistin luvanneeni harkita esittelyn kirjoittamista materiaaliin, jota jaettiin fandomin yhteistyökokouksessa. Kävin läpi Pekan blogia, esittelysivut ja troolasin muuta tietoa pari tuntia ja aloin sitten koostaa matskua. Tulihan siitä ihan kelvollinen, lopulta.
– Tee kaksi blogausta kirjoittamisesta. VALMIS
Routakotohan on kirjoitusblogi, ei pelkkä alusta raapaleille. Ja tekee hyvä selventää ajatuksiaan kirjoittamalla auki mietteitään kirjoittamisen eri puolista. Nyt äidyin mietiskelemään, pidänkö kauhusta vai en. Toisessa postauksessa kerroin, miten Amirin torni oikein syntyi.
Myöhemmäksi siirtyi parikin juttua. Ensinnäkin NOVA-novelli ei valmistunut helmikuussa, kuten piti, vaan vasta deadlinepäivänä. Se on paha ja epätoivottava tilanne, koska mitään pikaista oikolukua kummempaa viilausta ei tapahdu. Novellinkin olisi syytä hautua jonkin aikaa ennen uusintakierrosta, jonka jälkeen vasta se olisi mahdollisesti valmis lähetettäväksi kisaan ja skabaan.
Toinen pettymys oli romaaniprojekti, joka ei edennyt mihinkään. Jostain syystä jopa palautteen lukeminen loppuun on ollut ylivoimasta, minkä lisäksi on käynyt selväksi, että ensimmäisestä versiosta ei selviä kovinkaan paljoa seuraavaan versioon sellaisenaan. Aloituskohta muunmuassa menee uusiksi. Heti kun saan aikaiseksi, pitää tehdä liki viikottainen suunnitelma, mitä tapahtuu milloinkin. Pilkkoa projekti niin pieniin palasiin, että niihin tulee tartuttua. Liian iso köntti tuntuu merkitsevän jatkuvaa laistamista ja sitä, että koko käsis pitäisi taikoa kasaan joskus joulukuussa, tai myöntää tappionsa.
Usvaan menevän novellin viimeistelykin siirtyi. Se nyt on tehtävä maaliskuussa, vaikka URS-kisa painaa päälle ja raapaleetkin ovat reilun viikon myöhässä matkan takia. Romaani sitten siirtynee huhtikuuhun. Silloin pitää leikata paidasta hihat, blokata Facebook ja ryhtyä hommiin ihan tosissaan.
Niin, tosiaan, positiivisena seikkana toinen merinovelleistani kelpasi Usvan ja Stk:n äänikirja-antologiaan. Päätyykö se luettavaksi vai projektin nettisivuille on vielä auki. Jotenkin kuvaavaa on, että läpi meni se jhetken huumassa väsätty visio eikä yli vuosikymmenen päässä mutatoitunut fiilistely.
Routakoto 