Avainsana-arkisto: Jeanny Bee

Raapale 202 – Siperia (20.7.)

Siperia

”Minä en ole tottunut tälläisiin lämpötiloihin.” Insinööri Preston puhalsi huurua hampaidensa välistä. Parransänki keräsi kuuraa.

”Kukaan meistä ei ole”, vastasi Jacqueline Park. ”Sanovat, että Siperia opettaa.”

”Minut se on opettanut vihaamaan pakkasta.”

”Saarnaat kuorolle”, murahti Park. ”Älä huoju niin paljon!”

Preston pysäytti höyrypuvun, jonka sisään heidät molemmat oli sovitettu. ”Haluatko sinä ohjata?” Hänkin oli ärtyisällä päällä. Ei tosin kylmän takia. Heidät oli kiedottu yhteiseen turkkiin ja Prestonista se ei ollut soveliasta.

Park käytti tilaisuuden hyväkseen, kiskoi tumpun kädestään ja kaivoi kartan esiin. ”Olemme vielä kolmenkymmenen kilometrin päässä Tunguska-joesta. Tarvitsen huojennustauon.”

Silloin Preston tajusi, että heidän yhteisturkiksensa oli heidän ainoa takkinsa.

Mainokset

Raapale 191 – Aamunkoi (9.7.)

Aamunkoi

“Kajastusta taivaanrannassa, perämies”, tähystäjä huusi pimeydessä roikkuvasta märssykorista.

“Huomasin”, Park huusi takaisin. Hän käännähti kannoillaan ja ravisteli torkkuvaa viestipoikaa. Tämä tömähti raskaasti seinää vasten ja hätkähti hereille. “Aamunkoi, mene kertomaan kapteenille.”

“Anteeksi, perämies?” sanoi ruorimies ja vilkaisi olkansa yli. “Minusta tuntuu hieman aikaiselta.”

Jacqueline Park päästi olkapäästä irti ja suoristautui. Ilma tuoksui vielä yöltä. Asiat tuntuivat olevan väärin. “Ruorimies, mistä suunnasta tuo aurinko nousee?”

“Etelästä. Korkeutemme on kaksi kilometriä, lentosuunta muuttumaton.”

Park nosti lentolasit otsalleen ja tuijotti hiipuvaan hehkuun. Toinen linssi oli noettu mustaksi. “Tuo on räjähdys. Englanti ei pystyisi sellaiseen. Mutta joku pystyy. Olemme juuri todistaneet uuden sodan alun.”

Raapale 16 – Höyrypuku (16.1.)

Höyrypuku

Insinööri Preston tuijotti ilmalaivan laidan yli alas pimeyteen. Sinertävät sähköpurkaukset räsähtelivät siellä täällä, mutta kauempana luotaantyöntävä hohde häälyi pysyvänä.

”Miksi minä?” hän protestoi sadannen kerran.

”Koska vain kaksi miestä osaa ohjata höyrypukua ja sinä olet nuorempi.” vastasi tohtori Kraft tiukkaan sävyyn. Hän avasi puvun kamiinan luukun ja lapioi sisään sangollisen erikoishiiltä.

Alhaalta katolta syöksähti valokiila ja osui suoraan Jeanny Beehen. ”Meidät on huomattu!” huusi kapteeni Morrison. ”Tarvitsemme korkeutta, nyt! Heivatkaa se pukunne matkaan.”

”Riittääkö paine?” kysyi tohtori.

Insinööri vilkaisi mittaristoa hermostuneesti. ”Luulisin.”

Muitta mutkitta tohtori tyrkkäsi pukua hartiavoimin. Se kallistui majesteetillisen hitaasti laidan yli. ”Parempi olisi. Haluan puvun ehjänä takaisin.”

Raapale 9 – Jeanny Bee (9.1.)

Jeanny Bee

Sluuppi Jeanny Bee purjehti esiin valkoisesta pilvestä laskevan auringon värjätessä sen kaksi purjetta mustanpunaisiksi. Välittömästi se suuntasi kohti toista pilveä, mutta aika loppui.

HMS Paragon puhkaisi pilviverhon. Ensimmäiset tykit laukaistiin ennen kuin sen perä oli tullut näkyviin. Jeanny Been kansilankut lensivät säleinä ympäriinsä.

– Unohtakaa tykit, karjui kapteeni Morrison. Emme saa sitä taivaalta ennen kuin se on yllämme. Ottakaa kiväärit ja miekat, puolustusasemiin!

Tohtori Kraft tarttui kapteenia käsivarresta. – Mitä te teette? Tesla-koodeksi on ehdottomasti pidettävä pois brittien käsistä.

– Tykit kuuluvat kauas, kivahti Morrison. – Apu saapuu kyllä, kunhan pidämme kannen siihen asti. Salaperäisen toimeksiantajanne saa maksaa korjauksen. Koodeksinne pidän panttina. Ja teidät.