Puskaradio
JP Ahonen
Arktinen Banaani, 2012
ISBN: 978-952-270-064-3
Poliittinen ja yhteiskunnallinen satiiri on alati vaikeammaksi muuttuva taiteenlaji. Ei siksi, että sofistikoitunut yleisö vaatisi koko ajan terävämpää kamaa, sitä vastaanhan puhuu jo silkka Big Brothereiden kaltaisten sontaohjelmien olemassaolo. Ei, vaikeus tulee siitä, että todellisuus parodioi itseään aina vain hurjemmin ja villimmin. Tervetuloa Puskaradioon, jossa todellisuus paahtaa jo ylikierroksilla, samaten kuin hermoromahtanut graafikko Jussi Pupujussi.
JP Ahonen lienee tunnetumpi Villimmästä Pohjolasta, jossa aiheena on lähestyvä kolmikymppisyys ja jämähtäneet opinnot. Sarjan humööri käsittelee ihmissuhteita ja muita arkipäiväisempiä juttuja, kun taas Puskaradion näkemys on valveutuneempaa. Moni asia on maassamme ja maailmassamme pöyristyttävän paljon päin helvettiä ja Ahonen tuo niitä esiin julma hymy kasvoillaan. Väliin ei tiedä, pitäisikö nauraa vitsille vai irvistää tuskaisesti faktoille vitsin takana.
Piirrostyyli on tuttu, mikä kertoo taiteilijan löytäneen jo aikaa sitten oman visuaalisen äänensä. Ihmisten sijaan stripeissä seikkailevat eläimet, luultavasti siksi, että niitä on edes vähän vaikeampi vihata.
Uutisten aikaan tynnyrissä uinailevia varten on kirjan loppuun koottu kipeästi kaivattu opas männävuosien ajankohtaisiin aiheisiin, joihin stripit perustuvat. Erittäin kätevää, itsekin hyödyin selvennyksistä useassa kohtaa, joten muistakaa tämä kirjaa lukiessanne. Hyöty nimittäin vähenee, jos taustamateriaaliin törmää vasta sarjakuvat luettuaan. Ellei sitten halua lukea kaikkea kahdesti, kuten minä.
Puskaradio paitsi hauskuttaa myös puhuttelee. Ei tainnus Aisopos aikanaan ymmärtää, millaisen Pandoran lippaan läväytti auki faabeleillaan.
Routakoto 