Virheetön
Kannan laatikon etuovelta suoraan pomon pöydälle. ”Kas siinä”, sanon. ”Uusin kirja, painotuoreena.” Onnittelen itseäni hyvin tehdystä työstä.
Pomo repäisee laatikon auki ja poimii päällimmäisen kirjan käteensä. Hän selailee sitä hetken ja nyökyttelee. ”Kai sinä oikoluit tämän?” hän kysyy.
Nyökkään. ”Kyllä, kuuteen kertaan.”
”Niinkö, entäs tämä tässä sivulla seitsemän-” Yhtäkkiä pomo vaikenee ja tuijottaa sivua hiljaa.
”Tosiaan, kun toimitin kauttasi käydyn viimeisen version painoon, huomasin vielä yhden typon, joka oli välttänyt katsettani siihen asti.”
Pomon kädet tärisevät. ”Ainakaan tätä ei ole vielä lähetetty.”
”Minä allekirjoitin lähetyslistan juuri äsken.”
”Hullu! Maailmahan loppuu, jos koskaan ilmestyy virheetön painotuote!”
Ulkona aurinko himmenee, ja sammuu.
Routakoto 