Kesäaika
Milla ja Meri hymyilevät molemmat. Se harvoin tietää hyvää. Ei välttämättä pahaakaan, mutta ongelmia kuitenkin.
”No, mitäs nyt?”
”Viime yönä siirrettiin aikaa”, sanoo Milla.
”Joo, kelloja siirrettiin tunti eteenpäin”, korjaan.
”Se on ihan turhaa puuhaa!” julistaa Meri. Hyvin ovat tytöt kuunnelleet isin paasausta.
”Joten me siirrettiin aikaa kerralla riittävästi, ettei joka kevät tarvitse.”
Tuijotan Millaa ja lasken kahvipannun hellalle. ”Siirsittekö siis kelloja keskellä yötä?”
”Ei kun aikaa!” Meri meinaa jo hermostua.
Nielaisen ja katsahdan ulos. Puut ovat lehdessä. ”Onko nyt… kesä?”
”Meni vähän yli”, mutisee Milla.
Säntään jääkapin ovelle kalenteria katsomaan. Vuosi 2014.
Hyvänä puolena, saatiin ohitettua 2012:n maailmanloppu kunnialla.
Routakoto 
Ih… 😀 Mitäs, tänään visioitiin kahvipöydässä puolestaan, että ihan turhaa tällainen arpominen kahden kellonsuunnan välillä: siirretään vaan jatkuvasti kelloja taaksepäin, niin vältytään parilta karkauspäivänkin viettämiseltä lisäbonuksena 😉