Tie tähtiin
Henri räväytti hologrammin päälle. Yllättynyt ja vaivaantunut hiljaisuus laskeutui huoneeseen.
”Tässä ehdotelmani suunnitelman toteuttamiseen. Noudatin tarkkaan kaikkia spesifikaatioita. Työntövoimana toimii plasmamoottorin ja aurinkopurjeen yhdistelmä, joka vie aluksen Gliese 581:een neljässä vuosituhannessa. Biokuputeknologia on testattu tuhansissa simulaatioissa ja pystyy ylläpitämään yli kymmenkertaista populaatiota verrattuna suurimpiin väestöennusteisiin. Huoltorobotit ja nanoteknologia pitävät aluksen kunnossa ja korjaavat mahdolliset mikrometeoriittien aiheuttamat vauriot. Mukaan mahtuu kymmentuhatpäinen miehistö.”
Henri vaikeni ja katsoi meihin odottaen. Hologrammissa kieppui hiljakseen tarkka malli kilometrin mittaisesta peniksestä.
”On toinenkin malli.” Henri sanoi ja kuva vaihtui. En halua puhua siitä enempää.
”Miksi nuo… muodot?” sain kakistettua vaivoin.
”Senhän piti olla sukupuolialus.” Henri vaikutti aidosti hämmentyneeltä reaktioistamme.
Hautasin kasvoni käsiini.
”Eikö?”
(Tämä raapale kävi Tähtivaeltajan kirjoituskilpailussa, jonka aiheena oli sukupolvialukset. Se ei edennyt esiraatia pitemmälle, yhtenä syynä mm. se, ettei raapale ollut aiheen mukainen. Tarinan olisi pitänyt tapahtua aluksen kyydissä. Naurut se oli kuitenkin esiraadissa irroittanut, joten plussalle jäädään.
Tämä teksti julkaistiin myös Finncon-Animecon 2011:n Conzinessa #1 lauantaina 26.7.2011. Mahdollisista nauruista ei ole tietoa.)
Routakoto 