Addiktin imperatiivi
Se alkaa salakavalasti. Pieni, inha olo niskassa, lähes huomaamaton, mutta silti läsnä. Hitaasti se laajenee ja voimistuu, päätä alkaa jomottaa ja sitten särkeä. Sisuskaluissa piilevä pahoinvointi roihahtaa vellovaksi ja uhkaa lamauttaa kehon. Olotilaan kiinnittää huomiota vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. Silloin kun ne ovat jo päällä.
Vieroitusoireet.
Keho tietää mitä se haluaa, mitä se vaatii ja tarvitsee. Jos sitä yrittää pettää, se rankaisee. Siinä tilanteessa ei voi muuta kuin ottaa särkylääkettä, mennä nukkumaan ja toivoa parasta. Ja totella. Taipua kemikaalireseptoreiden mahtikäskyyn. Kuten kunnon orjan kuuluu.
Käytä kamaa tai kärsi! Päivänkin tauko tuo romahduksen!
Siksi keitän tänäänkin kiltisti kahvia.