Raapale 464: Addiktin imperatiivi (4.3.16)

Addiktin imperatiivi

Se alkaa salakavalasti. Pieni, inha olo niskassa, lähes huomaamaton, mutta silti läsnä. Hitaasti se laajenee ja voimistuu, päätä alkaa jomottaa ja sitten särkeä. Sisuskaluissa piilevä pahoinvointi roihahtaa vellovaksi ja uhkaa lamauttaa kehon. Olotilaan kiinnittää huomiota vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. Silloin kun ne ovat jo päällä.

Vieroitusoireet.

Keho tietää mitä se haluaa, mitä se vaatii ja tarvitsee. Jos sitä yrittää pettää, se rankaisee. Siinä tilanteessa ei voi muuta kuin ottaa särkylääkettä, mennä nukkumaan ja toivoa parasta. Ja totella. Taipua kemikaalireseptoreiden mahtikäskyyn. Kuten kunnon orjan kuuluu.

Käytä kamaa tai kärsi! Päivänkin tauko tuo romahduksen!

Siksi keitän tänäänkin kiltisti kahvia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s