Tuplatuho
Kun kloonauskiihdytinta kaivetaan esiin, ryhdyn lounasharhautukseen, mutta mikroaaltouuni on hämäräperäisen puolitehoinen. Riemunkiljahdukset kertovat minun myöhästyneen.
Millan ja Merin ulkoillessa torkahdan sohvalle hetkeksi. Hetki katkeaa kissan ravatessa ylitseni kuin olisin kasa tyynyjä. Heti perään minut jyrää toinenkin katti.
Hetkonen. Meillähän on vain yksi kissa. ”Milla, Meri! Tulkaapa hetkeksi.”
Tyttöjen astuessa takaovesta kaksi kissaa tarkkailee tilannetta kirjahyllystä käsin. Osoitan kysyvänä vaaleaa, pienempää karvakasaa.
”Se on yksi Puuhkajan siskoista”, sanoo Milla.
”Se on tullut kylään”, sanoo Meri.
”Kylään?”, kysyn pahoin aavistuksin. ”Kuinka pitkäksi aikaa?”
”Toistaiseksi”, Meri sanoo.
Karvakaksikko singahtaa matkoihinsa. Puoli hyllymetriä kirjoja kolisee lattialle.
Silloin keksin. ”Sanoitteko yksi siskoista?”
Milla virnistää. ”Toistaiseksi.”
Aikamoisen raskas alku. Montako yhdyssanaa saa istutettua yhteen lauseeseen? Muutenkaan ei ihan sytyttänyt, niin paljon kuin sisaruksista pidänkin.