Raapale 447: Pedon kosketus (16.2.16)

Pedon kosketus

Vieno painautuu puuta vasten. Hänen pitäisi olla jo kotona, mutta leikki luokkakaverin luona venyi, ja nyt on pimeää.

Kaksi kerrostaloaluetta yhdistävä metsäpolku on lyhyt mutta valoton. Kauempaa siintää katulampun loiste. Päätieltä kantautuvan liikenteen humun joukkoon kätkeytyy ääniä. Rapsahduksia. Murinaa. Nuuskimista.

Vieno pinkaisee juoksuun. Hiekkatie rahisee tarralenkkareiden alla. Sydän takoo, kun metsästä kuuluu murahdus, sitten kiivasta rapinaa. Parkkipaikka. Nurmikko. Hengitys niskassa. Piha. Vieno heittäytyy rappukäytävään sisään.

Illalla Vieno makaa sängyssään. Ikkunasta tuijottaa palavasilmäinen hahmo. Vieno katsoo takaisin.

”Onnistuit tänään. Mutta sinun pitää päästä pakoon joka päivä. Minun täytyy saada sinut kiinni vain kerran.”

Aamulla Vieno herää hymyillen ja ottaa leipäveitsen mukaansa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s