Makuelämys
”Tilukseni ovat piirikunnan laajimmat”, kreivi Quebech sanoi ja leikkasi palan mustasarvikuonopihviä.
Markiisitar de Brittaner tuhahti tuskin kuuluvasti.
”Kartanon seinät ovat käsityötä. Ikitammea ja älymarmoria, kultaa ja kvantillisia häiveverhoumia.”
”Eikö näitä ole joka jaarlilla?” Markisitar siemaisi vuoden 1796 chateau Petrusta.
Kreivi sävähti. Avioliittosuunnitelmien kannalta oli elintärkeää tehdä lähtemätön vaikutus markiisittareen. Oli tarpeen käyttää korttipelissä voitettua harvinaisuutta.
”Jos sallitte, markiisitar. Lasinne. Lisäisin ripauksen tähtitomua.” Markiisittaren silmät levisivät hämmästyksestä. Ulanbataarin meteoriitista hiukkastörmäytetty pöly oli maailman kallein makuaine. Sen väärentäminen oli mahdotonta.
Kreivi annosteli miljoonasmoolin tähtitomua kummankin lasiin. Markiisitar hymyili kujeilevasti.
Niin tähtientakainen molekuläärinen parviäly sai haltuunsa kaksi uutta biokonetta.
”Häivähtävän vaniljaista, eikö teistäkin?”
Routakoto 