Jokainen aamu
Releet naksahtelivat avaruusaseman uumenissa. Ilmastointi pöhisi taukoamatonta huminaansa. Muutoin oli hiljaista. Mies katseli ikkunasta tähtien ikuista kiertoa ja odotti kärsivällisesti. Ikkunasta heijastuivat mustat, parrakkaat kasvot.
Radiolinkki hälytti. Mies naksautti linjan auki sanomatta mitään. Kesti tovin, ennen kuin maa-asema puhui.
”Huonoja uutisia.”
”Sitä minä arvelinkin.”
”Pelastusaluksen lähettäminen maksaa kolme miljoonaa. Tililläsi on kyllä palkkatuloja viisinkertaisesti, muttemme saa rahoja ulos. Olemme virkamiehiä. Laki estää.”
”Hankkikaa joku avustaja. Luvatkaa vaikka kaikki loput rahat palkkioksi.”
”Hyvä idea. Lähetämme miljoonia sähköposteja. Aivan varmasti joku tarttuu tarjoukseen. Ensi viikolla olet taas kotona.”
Ilmakehän reuna hehkui. 26 vuotta avaruudessa eikä näkyyn kyllästynyt, vaikka alkamassa oli sadastuhannes auringonnousu.
Routakoto 