Tervetuloa sirkukseen (Kuva: Outi Puhakka)
Kauhusirkus
Pakkastuuli puhaltaa järven selältä. Paidaton mies hoippuu kohti varjoissa häämöttävän ränsistyneen tehdasrakennuksen julkisivua. Graffiteja, likaa, törkyä. Ikkunoita, joissa ei ole ollut ruutuja vuosikymmeniin.
Ehkä myös suojaa tuulelta. Mies kiipeää sisään keho kohmeessa. Puoliksi romahtaneen seinän takaa löytyy portaikko kellariin. Sinne viima ei yllä.
Valottomuus kihertää. ”Tervetuloa”, se sanoo, useasta suunnasta. ”Hämmästytä meitä. Häikäise taidoillasi, jos ikinä tahdot lähteä.”
Häikäise, miten? Mies tekee ainoan tempun, jonka osaa. Lieskat lyövät hänen suustaan, korventavat kosteuden kupruttamaa kattoa. Tulen kajo paljastaa neljä vääristynyttä sirkushahmoa.
”Kelpasiko? Hämmästyittekö?”, mies anoo pimeydeltä.
”Kyllä”, pimeys nauraa.
”Voinko siis lähteä?”
”Et.” Kädet tarttuvat kiinni tiukasti. ”Mutta voit liittyä Sirkukseen.”
Kauhusirkus ottaa omakseen (Kuva: Outi Puhakka)
Routakoto 