Kapteeni hyperventilaattorimies – Suomen kovin supersankari seikkailee omassa kovakantisessa mahtikirjassaan, ja tässä artikkelissa valotetaan koko ilmiön taustoja. Jaa mikä, Kapteeni kuka? Hyper häh? Just niin. Lue jo, ettei tartte ihmetellä.
Foliohatun alla – Jestanpoo, näitä on tätä kirjoittaessani julkaistu kolme enkä voi käyttää vain yhtä esimerkkinä, koska niistä jokainen on niin kirkkaana säkenöivää neroutta, että Don Johnsonkin häikäistyisi, Raybanit eli ei. Kyseessä on Petri Hiltusen ja Nalle Virolaisen sarja, jossa he kertovat, mistä elokuvissa todella oli kysymys, päähenkilöiden ja sitä myöten katsojien harhaluuloista huolimatta.
Blade Runner: Ei siellä mitään replikantteja ole, Tyrell-korporaatio vain kaappaa köyhiä siirtokuntalaisia ja pyyhkii heidän muistonsa. Paksu väite? Todisteet ovat kuulkaa kiistämättömät.
Lord of the Rings: Ei mahtisormus ketään korruptoinut, eikä juuri anna voimaakaan. Kyseessä on muutoin hyödytön rihkama, jos ei oteta lukuun sen tervehdyttäviä vaikutuksia. Kaikki merkit ovat kaiken kansan nähtävillä tuplatrilogian aikana, mutta harva on osannut ne yhdisttä oikein.
Alien vs. Predator: Näin kujalla ei ole arkeologi ollut sen koommin, kun Indiana Jones veti lärvit ja sammui baarin taakse.
Karin Tidbeck: Beatrice – Archipelaconin kunniavieraan novelli!
Mad Max: Fury Road – Ja loppuun ajankohtainen arvostelu vuosisadan feministisimmästä äksönrymistelystä.
Älä siinä enää kärvistele. Rip rap tähtivaeltajablogiin!