Menopeli
Hiivin kotiin. Isä on olohuoneessa lukemassa päivän lehteä. Kun hän huomaa minut, hän laittaa pädin pöydälle ja katsoo kysyvästi. Olen ratketa liitoksistani, mutta en paljasta mitään.
”No, miten inssi meni?” isä kysyy lopulta. Kiljahdan tahtomattani ja hypin pientä pomppua paikoillani. ”Minä sain ajoluvan!”
Isä hymähtää ja poimii pädin uudelleen käteensä. ”Hienoa”, hän sanoo.
”No?” kysyn.
”Mitä no?”
”Kyllä sinä tiedät mitä no. No?”
Nyt isä ei paljasta mitään. ”Sinun pitänee odottaa huomisaamuun. Ei vielä ole syntymäpäiväsi.”
”Mutta sinähän lupasit…”
”Lupasin harkita.” Sen enempää hän ei sano.
Aamulla avaan verhot. Siinä se on! 12-metrinen mekha, lahjarusetti ympärillään.
Aamiaisen jälkeen lähden kruisailemaan.
Routakoto 
Mutta sillalla kääntyilyä kannattaa varoa 🙂
Ja kallioiden takana hiippailua.