Navigaattori
Staasikenttä avautuu. Aluksen aikaa on kulunut vuosi, omaa aikaani ei yhtään.
Kuljen lyhyen käytävän ohjaamoon, istahdan ja katson ulos. Näky salpaa henkeni. Sadattuhannet tähdet täyttävät taivaan. Näky on paljon kauniimpi kuin olisin uskonut mahdolliseksi. Tästä tulee historian suurin reportaasi! Palattuani olen rikas.
Kun olen katsellut tarpeekseni, annan tallentimen jatkaa ja tarkastan järjestelmiä. Kronometri näyttää mitä sattuu, samaten matkamittari. Ajan diagnostiikan, mutta epäilykseni heräävät vasta vilkaistessani koordinaatteja.
”Tietokone, missä me olemme?”
”Tämä alus on kahdenkymmenen parsekin päässä galaksin keskustasta.”
”Koordinaattien mukaan emme ole lähelläkään Linnunradan keskustaa!”
”Väite on tosi. Tämä alus on Andromedan galaksissa.”
”Miksi perkeleessä?”
”Andromeda tulee aakkosissa ennen Linnunrataa.”
Banaali, mutta sehän se vitsi onkin. Tietokonepulmien ja huonojen jatkolentojen ja byrokratian kanssa ke-la painineena tämä jotenkin osui ja upposi.
Meninpä kirjoittamaan tästä kakkosversion, kun en muistanut julkaisseeni ekaa versiota. Siirrän uuden version tänne jälkipolville talteen.
Harha-askel
Staasikenttä avautuu. Aluksen aikaa on kulunut vuosi, omaa aikaani ei yhtään.
Katson ulos. Näky salpaa henkeni. Sadattuhannet tähdet täyttävät taivaan. Näky on kauniimpi kuin olisin uskonut mahdolliseksi. Historian häikäisevin reportaasi! Palattuani olen rikas.
Katseltuani tarpeeksi annan tallentimen jatkaa ja tarkastan järjestelmät. Kronometri näyttää mitä sattuu, samaten matkamittari. Ajan diagnostiikan, mutta epäilykseni heräävät vasta vilkaistessani koordinaatteja.
“Tietokone, missä me olemme?”
“Tämä alus on kahdenkymmenen parsekin päässä galaksin keskustasta.”
“Koordinaattien mukaan emme ole lähelläkään Linnunradan keskustaa!”
“Väite on tosi. Tämä on Andromedan galaksi.”
Rojahdan voimattomana istuimelle. “Miten se on mahdollista?”
“Reittiohje kuului: ‘Galaksin keskusta’”
“En siltikään ymmärrä.”
“Andromeda tulee aakkosissa ennen Linnunrataa.”