Maauimala
Kesäkuumalla maauimala on loistoajatus. Kun astumme portista, pysäytän tytöt ja varmistan pari perusasiaa.
”Mitä piti sitten muistaa?”
”Ensin suihkuun”, sanoo Milla.
”Eikä juosta”, sanoo Meri.
Odotan kysyvän näköisenä.
”Eikä merenneitoja”, Meri lisää.
”Ja jätskiä saa kotona”, Milla murahtaa.
Nostan katseeni kirjasta huokaisten, kun paniikinomainen huuto alkaa. Taisin tosiaan sanoa, että pikkupojat eivät edes pidä merenneidoista. Ei pitäisi sukupuolistaa. Nyt altaasta nousee valtavia lonkeroita. Lonkerohirviöt sopivat kaikille.
Muiden paettua käännähdän selälleni ja vedän lipan silmille. Tytöt ovat turvassa, Kraken on tullut vain leikkimään. Kokemus sanoo myös, että armeijalta kestää ainakin varttitunti saapua paikalle. Ehdin hyvin ottaa pienet torkut ennen puiston evakuointia.
Routakoto 
Julkaisujen kanssa ei pidä hosua. Jos materiaalia on vaikkapa 187 raapaletta, enintään sata niistä kestää aikaa. Ja niitäkin on hyvä muokata ja punnita kaikessa rauhassa.
Juuri näin. Aikeeni onkin kirjoittaa ainakin ne 366 raapaletta tälle vuodelle ja katsoa sitten, onko kelvokasta materiaalia ihan julkaisuksi saakka. Jos ei, kirjoitetaan puoli vuotta lisää. Tai vuosi. Jossain vaiheessa kriittinen määrä tulee täyteen.