Aja hiljaa, isi nyt vaan
”Isi, voitko tulla huomenna hakemaan meidät koulusta?” kysyy Meri.
”En voi. Työjuttu, pitää ajaa Helsinkiin. Se loppuu vasta neljältä.”
”Mutta kun liikuntapäivässä on luistelua”, Milla sanoo.
”Sitten otatte luistimet bussiin. Ei se nyt ole mikään ongelma.”
Aamuinen ajo sujuu huomattavan sutjakasti. Laskettelen ykkösbaanaa metallia luukutellen ja saavun perille tunnissa. Jää hyvää aikaa kiskoa litra aamusumppia.
Iltapäivällä lähden paluumatkalle. Motarilla huomaan joutuvani pujottelemaan kaistalta toiselle, koska muut matavat kuin tervaetanat konsanaan. Itse hädin tuskin kosken kaasuun.
Kauhea aavistus hiipii mieleni etualalle. Tyttöjen säätöjä taas. Hikoillen vilkaisen nopeusmittaria. Lukema on reilut kuusisataa kilometriä tunnissa ja viisari väpättää ylöspäin.
Sitten kilometrit vaihtuvat valovuosiksi.
Routakoto 