Käyttäjätunnus
Lyön entteriä varmemmaksi vakuudeksi toisenkin kerran ja saan täsmälleen saman virheilmoituksen. Valtuudet poistaa tunnusta eivät riitä. Pihalla viikko sitten potkut saanut työntekijä jatkaa meuhkaamistaan ja heiluttaa banderollia. ”Paska lafka”, siinä lukee.
Hampaita kirskutellen soitan esimiehelle ja esitän kainosti, että minun tunnukselleni pitäisi antaa muutamia uusia oikeuksia, jos minun olisi tarkoitus suoriutua työtehtävistäni. Hetken päästä tunnusjärjestelmän vastaava pirauttaa ja kertoo, että nyt löytyy oikeuksia enemmänkin kanssa. ”Laitettiin kaikki.”
Päätän testata heti. Kirjoitan meuhkaajan tunnuksen kenttään ja klikkaan deleteä. ”Oletko varma, että haluat tuhota käyttäjän?” Totta mooses olen! Klikkaan ’kyllä’. Pihalla välähtää kirkas valo, kuuluu paukahtava ääni ja banderolli putoaa tuhkakasan päälle.
Routakoto 
Tää on ensimmäinen joka kyllä idean puolesta iski, mutta toteutus ei ollut paras mahdollinen. Jotenkin se normaali khuuremainen nokkeluus ja sanataituruus puuttui. Ikäänkuin idea olisi Khuuren ja joku muu olisi kirjoittanut. Teksti ei soljunut jouhevasti eteenpäin vaan oli ehkä hiukan sekavaa tai ei niin napakkaa kuin normaalisti.
Toivottavasti tämä oli nyt rakentavaa kritiikkiä eikä vihapuhetta. ; )
Mutta siis idea oli oikein hyvä. Alku ja loppu olivat mainioita. Alku herätti kiinnostuksen ja loppu nosti tarinan huipennukseen. Kritiikkini kohdistui siihen väliin.
Tässä saatoin sortua kertomaan asioista ns. työlasien läpi, miettimättä sitä mikä on ’oletuslukijalle’ välttämätöntä. On helpompi arvioida faktojen ja nippeleiden tarpeellisuutta, jos itsekin joutuu googlaamaan tai muuten wikittämään aiheen yksityiskohdat. Pidemmässä jutussa sellainen ehkä menisi läpi, mutta raapale on muotona armoton.
Nova-esiraatilaisena sitä on tullut nähtyä aika paljon novelleja, joissa olisi aihetta korkeintaan raapaleeseen jos siihenkään. Tässä olisi ideaa novelliin. Olisikin mielenkiintoista nähdä miten tämä toimisi pidempänä.