Avainsana-arkisto: jäynätonttu

Raapale 235 – Kanuunamaahiset (22.8.)

Kanuunamaahiset

Yö on jo pitkällä. Mies makaa sängyssä syvässä tiedottomuuden tilassa. Se on itseaiheutettu, joten sääli ei ole tarpeen.

Mies ei ole yksin, vaikkei sänkyseuraa olekaan vierellä. Pimeys kahahtelee ja pian lattialla tepsuttaa jalkapari poikineen. Ne suuntaavat miehen luo.

Yksi otus kikattaa, kun se kiskoo setelin toisensa jälkeen takataskusta löytyneestä lompakosta ja tunkee tilalle epämääräisiä kuitteja eri baareista ja kebuloista. Toinen kihertaa ja hakkaa miestä päähän valtavalla vasaralla, kolmas livauttaa housunkauluksesta sisään käytetyn kumin ja vyölle naisten pikkarit.

Yhteistuumin lauma kantaa miehen asunnosta ulos pihanurmikolle. Puun alta löytyy onnekkaasti oravan papanoita, jotka päätyvät miehen suuhun.

Auringon noustessa veikeät krapulatontut palaavat kotiinsa.

Mainokset

Raapale 27 – Hukassa (27.1.)

Hukassa

Omaisuuteni katoilee. Lompakko, kotiavain, pyörän valo. Eilen avaimeni oli hukassa ja käänsin koko eteisen ylösalaisin löytämättä sitä. Siivosin jopa tietokoneen ympärystän. Lopulta avaimet löytyivät autosta, pelkääjän paikan jalkatilasta. Lompakkoani en ole nähnyt kuukauteen.

Tavarat löytyvät aina, jos ylipäätään löytyvät, oudoista ja epätodennäköisistä paikoista. Pystyn kehittelemään päässäni mahdollisia tapahtumaketjuja, joilla selitän tilanteet itselleni. Mutta miten juustohöylä oikeasti päätyisi hattuhyllylle?

Tiedän, että kyse on jäynätontuista. Ne huvittelevat viemällä tavaroita ja palauttamalla niitä sitten myöhemmin kummallisiin paikkoihin. Ne perseilevät. Vaan eivät kauaa.

Olen hankkinut liikkeentunnistimia, karhunrautoja, puoliautomaattiaseen ja pippurisumutetta. Muu perhe on viikon evakossa anopin luona.

Vaanin roskiskaapissa. Tulkaa pikku paskat. Tuomio odottaa.