Kaunokainen
Francois Schuiten
Suomennos: Kirsi Kinnunen
Arktinen Banaani, 2012
ISBN: 978-952-270-062-9
Höyryveturit kiitävät halki maan kuljettaen niin kuormaa kuin matkustajiakin. Se ei kuitenkaan tapahdu helposti eikä vaivatta, ei ilman kokemusta ja uhrautumista. Tarvitaan sekä kuljettaja että lämmittäjä, joiden kummankin on tunnettava veturin lisäksi reitin halkoma maasto intiimisti. Kyseessä on vähintään symbioosi, ehkä jopa rakkaussuhde.
Léon Van Bel ajaa junaa 12.004 eli Kaunokaista, on ajanut jo lukuisten vuosien ajan. Sitten maailma alkaa muuttua. Kaikkialle rakennetaan tornien varassa seisovia köysiratoja, rataosuuksia lakkautetaan ja yhä useammin yhä laajemmat tulvat peittävät alleen maan ja kiskot. Lopulta jäljelle jää viimeisiään vetävä veturimies ja kadonnut Kaunokainen, jonka Van Bel aikoo löytää vaikka se jäisi hänen viimeiseksi teokseen. Hänen kumppanikseen siunaantuu ratapihoilta metallia varastellut tyttö, joka ei puhu.
Tarina on kaunis ja herättelee nostalgisia tuntoja. Ollaan siirtymässä aikakaudesta toiseen, höyrystä sähköön, eikä menneen maailman reliikeille ole sijaa. Joko ne sopeutuvat uuteen tai ne lakaistaan syrjään. Tarinassa myös kauneus itse on merkittävässä roolissa. Sitä etsitään sen monissa ilmenemismuodoissa.
Piirrokset ovat pikkutarkkaa työtä ja näyttävät hyviltä mustavalkoisina, joskaan ainakaan kannen perusteella en olisi värejäkään pahasti katsonut. Varjoilla ja varjostuksilla pelaten maailma saadaan näyttämään ankealta tai unenomaiselta, mikä kulloinkin onkaan tarve. Vesi peittää pellot, joilta tuhannet köysiratatornit ponnistavat, enää vaijerit yhdistävät kaupungit toisiinsa ja jostain löytyy valtaisa maakukuneuvojen hautausmaa.
Henkilöistä en voi mennä vannomaan, mutta Kaunokainen on todellinen. Vuonna 1962 sen oli tarkoitus monen muun viimeisten höyryveturien tavoin päätyä romutettavaksi, mutta se onnistuttiin piilottamaan erään hallin perukoille, josta se löydettiin vasta 1985. Nyt Kaunokainen ajelee raiteilla vain harvakseltaan, mutta jokainen kerta on merkkitapaus.
Francois Schuiten on ottanut kiehtovan tarinan todellisesta elämästä ja luonut sen avulla jotain maagista.
Routakoto 