Maata katsomassa
—Ollaan menos jengin kaa katsoon Maata. Tuutko messiin?
—Tiedä jaksaako. Pintapuku on hankala laittaa päälle.
—Mä hei jeesaan sen kaa.
—Ei näy mitään ’jengiä’. Taisit juksata?
—No ehkä silleen vähän. Halusin olla sun kaa kahestaan.
—Tjaa.
—Sä hymyilit.
—Luulet vaan. Pitikö sitä Maata katsoa kanssa?
—Mennään observatorioon.
—Luulin että käytettäisiin kiikareita.
—Isol putkel näkee hei paremmin.
—Näyttääpä se olevan lähellä.
—Se on. Me ollaan sen kaa konjunktios, kato. Etäisyys on vaan nolla piste nelkyt AU.
—Sääli, se on ihan pilvien peitossa.
—Niinku aina.
—Mitä siellä mahtoi tapahtua?
—Ketä välittää. Pääasia, et me ollaan tääl siirtokunnas.
—Jatkamassa ihmissukua?
—Taas sä hymyilit.
Routakoto 