Bibliomaanien lopullinen kohtalo
– Sinusta ei ole kuulunut mitään aikoihin.
– Olisiko sitten pitänyt?
– Olet jättänyt väliin paitsi vuoden kaikki kirjamessut myös dekkaristien kokoontumisajot ja scifipeikkojen conit, eivätkä yhteiset tuttavamme antikvaarien kassakoneiden takanakaan tunnusta vieneensä sinun rahojasi moneen aikaan. Et kai ole kirjankeräystä kokonaan hylännyt?
– Olen jalostanut kokoelmaani kokonaan uuteen suuntaan.
– Siihenkö et enää tarvitse kirjakauppiaita?
– Suoraan sanoen en.
– Et kai ole äänikirjoihin sortunut?
– En tietenkään?
– Tai vielä pahempaa, niihin sähköniteisiin?
– Uusmodernistista hömppää.
– No mitä sitten?
– Olen ryhtynyt keräämään imaginäärisiä kirjoja.
– Mitä helvettiä?
– Siis kuvitteellisia. Tilaa säästyy, eikä perikunnan tarvitse ajaa niitä tunkiolle yön pimeydessä.
– Sinähän olet tullut umpihulluksi.
– Se on jokaisen bibliomaanin lopullinen kohtalo.
Routakoto 