Noidanmetsätäjä
Kaupunkimaisema kylpi infrapunassa ja saastesateissa. Grigori skannasi ympäristöä. Saalis piileskeli vielä, mutta oli vain ajan kysymys, milloin se jäisi satimeen.
Signaali. Romahtaneen ostoskeskuksen raunioissa liikehti jokin rottaa suurempi. Grigori jännitti pneumaattiset jalkansa ja ponnisti katonreunalta. Parin loikan jälkeen hän seisoi ränsistyneen rakennuskompleksin edessä.
”Antaudu, noita”, hän huusi kaikuvaan pimeyteen. ”Pääset oikeuden eteen.”
Raunioista kantautui loitsimista. Grigori tunsi koneosiensa jäykistyvän. Vihollinen oli käynyt hyökkäykseen. ”Olkoon niin”, hän ärähti ja vapautti digiloiset kotelostaan.
Hetken kuluttua pimeydestä kuului rääkäisy. Grigorin raajojen liikkuvuus palautui kuin taikaiskusta. Hän hymähti ja lähetti raportin. Seuraavan kohteen koordinaatit saapuivat keskusyksiköltä.
Parissa viikossa noidat olisi hävitetty Salemista jälleen kerran.
Routakoto 