Raapale 414: Hoitokerta (14.1.16)

Hoitokerta

Ihoani kihelmöi ja kutittaa jatkuvasti. Se hilseilee ja halkeilee. Kesällä aurinko auttaa, mutta talvella luonto ei riitä.

Astun alastomana sylinteriin, pienet lasit silmieni suojana. Hoitaja sulkee sylinterin oven. Seiniin upotetut lamput räpsähtävät päälle. Humina täyttää tilan.

Huminan mukana saapuu pehmeä lämpö, joka tuo mieleen muistot lämpimistä kesäpäivistä, kun aurinko suutelee kehoa. Uin fotonien vuossa, kellun parantavan säteilyn aalloilla.

Mustattujen lasienkin läpi aistin kirkkauden. Se on samaa valoa, jota aurinko hohkaa, jota kaukaiset tähdet kuiskivat. Olen yhtä raivoavien atomi-infernojen kanssa, sykin pulsarien ja kvasaarien tahtiin. En halua takaisin kylmään. Hitaasti sulaudun kosmiseen taustasäteilyyn.

Hoitaja avaa oven. Riisun lasit.

Ehkä ensi kerralla.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s