Passintarkastus
Että vihaan passintarkastusta. Joka kerta kun matkustan, on keksitty uusia, entistä typerämpiä säädöksiä ja asioita tarkistettavaksi.
”Mikä on nimenne?” virkailija kysyy ja lukee vastauksen passin sirulta. Kerron sen. ”Lausuitte sukunimenne direktiivin vastaisesti.” Joudun toistamaan sen neljästi. Kaikki tarkastetaan, ikä, sukupuoli, syntymämerkit. Nolottaa. ”Sitten musiikkimaku”, virkailija sanoo.
”Mitä?”
”Henkilöllisyyden takaamiseksi musiikkimaku tarkastetaan. Suosikkiyhtyeenne?”
Mietin. ”Vaikkapa Tired Pony. Kuuntelin sitä matkalla.”
”Väärin.”
”Miten niin väärin?”
”Passissa on eri yhtye.”
”Hankin passin yli parikymmentä vuotta sitten!”
”Suosikkiyhtyeenne silloin?”
Nolottaa enemmän kuin syntymämerkki. ”Vanilla Ice.”
”Todistakaa se.”
Tuijotan ilmeettömänä.
”Laulakaa kertosäe.”
”En.”
”Joko kuulen Ice Ice Babyn tai ette pääse maahan.”
Että vihaan passintarkastusta.
Routakoto 