Kotiintuloaika
Kello kahdeksan starttaan auton ja lähden ajelemaan kaupungin katuja. Paleltaa. Kohta on marraskuu. Saa alkaa varoa mustaa jäätä.
Pari nuorta asioi kioskilla. Nähdessään minut he lähtevät pakoon, mutta minä ja haavini olemme nopeampia. Lukitsen heidät auton takaosaan. Kolmannen pennun savustan puskista painekranaateilla. Pakomatka katkeaa sähkölamauttimeen. Autoon vain.
Jatkan kierrosta kaapparikaarallani, jonka kylkiä koristaa neliapila vihreää taustaa vasten. Voimassa on lasten ulkonaliikkumiskielto ja minä olen rankkuri! Jahtaan heidät näännyksiin. Ammun kumiluodeilla ja käytän kyynelkaasua. Pakoon ei pääse kukaan.
Kerään auton täpötäyteen ennätysajassa. Onpa niitä nyt paljon liikkeellä, tavallisena sunnuntai-iltana. Ajan varikolle tyhjentämään lastini pidätysselleihin.
Pomo huomauttaa, että viime yönä siirryttiin talviaikaan.
Routakoto 
OuJesh! Eikä päähenkilöä edes tarvinnut tappaa. Kontrasti erheen pienuuden ja mielivaltaisten seuraamusten välillä toimii hienosti.
OMGROTFLMAO