Raapale 237 – Jaakko ja kaksitaso (24.8.)

Jaakko ja kaksitaso

Vältän viholliskoneet sukeltamalla pilveen. Koneeni kietoutuu harmaaseen enkä enää ole varma, missä on alas. Lennän pitkään. Tunteja? Päiviä?. Kun vihdoin näen taas auringon, se valaisee pilven päällä seisovaa linnaa.

Linna lähenee hitaasti. Se on valtava, kertakaikkiaan käsittämättömän kokoinen. Lennän sisään aukosta, joka kaukaa näytti ikkunalta. Sisältä tila näyttää huoneelta, kalustetulta huoneelta. Lastenhuoneelta. Yhdessä nurkassa on vuoren kokoinen nalle.

”Isi, en saa unta. Täällä pörrää”, ääni huutaa. Hetken kuluttua tila kylpee valossa. Kaarran konetta nähdäkseni. Jotain viuhahtaa. Mieletön turbulenssi! Koneeni sakkaa ja syöksyn maahan.

Makaan raajarikkona verta vuotaen kaksitasoni raunioissa. ”Isi, se liikkuu vielä.”

”Muttei pörise. Nukkumaan. Kissa saa syödä sen.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s