Steinin kuolema
Tyttö on kuollut. Murhattu. Puristit sanoisivat, että väliäkö sillä. Steineilla ei ole sielua. Se ei hetkauta minua, sielu on humpuukia oli kyseessä sitten luonnollinen ihminen tai artti.
Vilkaisin rikospaikkaa ylimalkaan. Turhaan, kuten arvelinkin. Todellinen syy kuolemaan löytyy jostain muualta. Tytön suhteista, teoista, elämästä. Joku järjesti hänet raivatuksi.
Kuvio kylmää niskaani. Osaston kapteeni tahtoo tapauksen haudatuksi nopeammin kuin ruumis päätyy krematorioon. Tutkiva tarkastaja haluaa syyllisen. Kummankaan motivaatiota en ymmärrä. Vielä. Tiedän vain, että kuollut tyttö ansaitsee apuni.
Missään ei näy takseja, tietenkään. Olisi pitänyt ottaa vastaan tarjottu kyyti. Nyt menee apostoliksi, ja vielä tällä alueella. Mutkan paino taskussa tuo pientä turvaa.
Routakoto 