Antoniuksen tuli
Jätän auton tien laitaan ja kuljen lopun matkaa jalan. Polku metsän halki on selvä, vaikka kesäkuun hämärä on jo laskemassa. En ole ollut täällä aiemmin, mutta reitti tuntuu tutulta. Tiedän, minne menen.
Aukiolle on kokoontunut kaksitoista naista, tyttöjä ja ämmiä. Liityn sanatta heidän joukkoonsa. Kellä on päällä mitäkin, toppatakki, iltapuku, verkkarit. Yksi on alasti. Alamme heilahdella kolmimetrisen patsaan edessä.
Liike purkautuu tanssiksi, hurjaksi, villiksi. Rukoilemme tanssijoiden, näyttelijöiden ja viihdyttäjien suojelupyhimykseltä apua. Maailma on hukkumassa hulluuteen. Me poltamme sen pois, hulluuden tai maailman, omalla kiihkollamme.
Yksi kerrallaan leimahdamme liekkiin, palamme kuin soihdut. Lopulta jäljelle jää vain tuhka ja Pyhän Vituksen patsas.
(Tarinan osat: Tanssimania, Tanssirutto, Choreomania, Antoniuksen tuli)
Routakoto 
Ei tää nyt ollut niin hyvä. : ) (pitää joskus olla kriittinenkin)
Heitit kato vuoden alussa jo riman niin korkealle että tästä on vaikea edetä. : )
Toimiko edes neljän raapaleen kokonaisuus, vai oliko koko pitempi tarina heikompi muita?
Toimii. Eikä tämäkään siis huono ole. Mutta otsikon takia odotin hiukan muuta ja tosiaankin tämä on tehty enemmän yhdeksi osaksi eikä arvosteltavaksi yksinään.
Nyt uteluttaa, että mitä odotit.
Antoniuksen tuleksi sanottiin joskus muinoin myrkytystilaa, joka johtui tietystä (home?)sienestä ja se liitettiin tanssitautiin, jota ilmeni siellä ja täällä pitkin Eurooppaa satojen vuosien ajan.
Jos nimestä tulee jokin toinen, vahva assosiaatio, kuulisin siitä mielelläni. Ties vaikka se innoittaisi kirjoittamaan siitäkin aiheesta.