Taikatemppu
”Ajattele jotain korttia.” Ajattelen patajätkää. ”Nimeän sen. Se on Carl.” Taikuri hymyilee. Hymyilen takaisin vaivautuneesti. En ole vakuuttunut. Taikuri näyttää korttipakan. Jokaisen kortin takapuolelle on kirjoitettu yksilöivä nimi. Kysyttäessä kerron, että korttini oli patajätkä. Hän kaivaa sen pakasta. Sen toisella puolen lukee Carl. Silmäni suurenevat hämmästyksestä.
”Toinen temppu”, sanoo taikuri. ”Katso kaukoputkeen.” Siellä näkyy Kuu. ”Katso nyt tutkaimiin. Ei asteroideja missään?” Nyökkään. Mitään ei näy eikä pitäisikään, seuraavaan lähiohitukseen on vuosikymmen. ”Katso nyt kaukoputkeen”.
Jostain on ilmestynyt valtava komeetta. Se törmää Kuuhun ja repii näkyvän murtuman navalta navalle.
Käsittämätöntä! Miten hän oikein tekee temppunsa? Katson patajätkää. Siinä tosiaan lukee Carl.
Suosikkiraapaleeni tänä vuonna. Voin sanoa että myös viime vuodelta, ettei tule liian vaatimaton kuva kun ollaan vasta tammikuussa. : )
Kiitoksia! Kerro toki, jos status muuttuu vuoden aikana.
Näyttää siltä, että eniten fiiliksiä tarjoavat jutut on niitä, jotka jollain tavalla heijastaa omaa kokemuskenttää.
Nimenomaan. Vaikken kyseistä temppua nähnyt, mulle tuli raapaleen alussa heti voimakas fiilis siitä missä ollaan ja miten. Parin lauseen jälkeen KA-BOOM, mentiinkin seitsemän meren yli ja sitten…..niin, loppukin oli naseva. Asiaa!