EXIT
Peli menee pieleen kovaa kyytiä. Puolet ryhmästämme on kuollut, ja kukkulan takana örkit kokoavat joukkojaan. Ja tämän kun piti olla seesteinen seikkailu.
Töissä on jo riittävän rankkaa. En kaipaa stressiä enää vapaa-aikaani. ”Peli seis. Näytä exit.” Puinen ovi piirtyy eteeni. Vedän sen auki ja astun kynnyksen yli.
Lasken VR-lasit pöydälle. Vieressä on nippu laskuja ja ilmoitus myöhästyneestä kirjaston kirjasta. Poikakaverilta on puhelimessa äkäinen viesti, kun peruin lähtöni viikonlopun bileisiin. Äidille pitäisi vähitellen katsella hoitokotia. Eteisestä kuuluu tuttu jollotus. Kohta kissa oksentaa.
En jaksaisi. ”Peli seis. Näytä exit”, kuiskaan.
Eteeni piirtyy pyöreä oviaukko. Tuijotan sitä vavisten.
Sitten painan ovenpielen vihreää nappia.
Routakoto 