Juhlapuhe
Laantumaton meteoriittipommitus moukaroi maanpintaa viidettä vuotta. Reissaamisesta oli tullut hazardihommaa.
Rullaportaat jylisivät kilometrin syvyyteen. Hellsinki Cityn pormestari Kaskelotti kertasi puhettaan puoliääneen. Avustaja Keijo kipitti vieressä perinteistä keskikaistan portaikkoa pitkin.
Laituri tulvehti korkea-arvoisia ulkomaisia kutsuvieraita. Pormestari naputti mikkiä. ”Onko tämä päällä? Hyvä. Keijo, puheeni.” Pormestari sai paperinivaskan. Hiljaisuus valtasi laiturin. ”VanderMeer, Mieville, Offutt… Jummalauta, Keijo, tämä on kirjapuutelistani.”
”Sori, pomo.”
”Helkkari sinun kanssasi.” Paperinippu lepatteli lattialle. ”Minulla on kunnia avata tämä syvälouhittu Hellsinki-Peking-rautatietunneli, ensimmäinen uusi yhteys Euro-Aasian halki. Aplodit rakennusporukalle.”
Joukko peikkotukkaisia nahkatakkimiehiä kohotti oluttölkkejään. ”Hip-hip HUORRRRA!”
”Jummalauta Keijo, kutsuitko sinä Jerrymiehetkin?”
”Joo, pomo.”
”Helkkari sinun kanssasi. Saat juosta portaat paluumatkallakin.”
Routakoto 