Poseidonin pylväs
”Miltä valtameri näytti ennen mullistusta?” teini-ikäinen poika kysyy? Hymyilen valloittavasti. Kysymys tulee juuri oikeaan aikaan.
”Saattaa olla vaikea uskoa, mutta se näytti ennen kaikkea tasaiselta. Säilyneiden aikalaiskertomusten mukaan aallokko ei useinkaan noussut satoihin metreihin.” Juuri silloin lentäjä antaa merkin. Kaikki kerääntyvät oikean puolen ikkunoille.
”Poseidonin pylväs syntyy, kun riittävä määrä vettä valuu Mjölnirin iskukraateriin. Alemmat vesikerrokset kuumenevat, kunnes syntyy räjähtävä-” Lauseeni jää kesken, kun kumea jyrinä värisyttää lentokonetta.
Näköetäisyydellä miljoonia tonneja vettä purkautuu kymmenien kilometrien korkuisena patsaana. ”Vesi muodostaa niin paljon pilviä, että aurinko on peittynyt pysyvästi näkyvistä”, jatkan.
Pojan ilme kirkastuu jännityksestä. ”Aurinko! Vitsit, se olisi hienoa nähdä joskus.”
Routakoto 