Tämä blogi on tarkoitettu kirjoittamiselle ja kirjoille. Ei mielipiteille, ei julistuksille, ei päiväkirjaksi. Silti aion kirjoittaa Star Wars Galaxiesista, monen pelaajan nettiroolipelistä.
Syy tähän on selvä. Luin juuri, että SWG aiotaan lopettaa. Ilmoitus pani miettimään.
Olen tuolle pelille paljon velkaa. Vaikka olinkin vuoteen 2004 mennessä kirjoittanut jo muutamia tekstejä, vasta roolipeliyhteisöön liittymisen myötä löysin itsestäni polttavan tarpeen kirjoittaa ja luoda. Yhtäkkiä en ollutkaan vääntämässä jotain onnetonta räpellystä Portin novellikilpaan pyrkimyksenä miellyttää muita, tuomareita ja lukijoita, vaan kirjoitin ulos materiaalia, joka mekkaloi pääni sisällä niin kauan että pääsi ulos. Tarinoiden kirjoittaminen tuli osaksi elämääni samalla kun loin tarinoita yhdessä muiden pelaajien kanssa.
Valmiita tarinoita, pääosin Star Wars Galxiesista ja City of Heroesista, tuli kutakuinkin sata. Koska pelasin lähes joka ilta ja ajoittain aivan poskettoman paljon, arvio viisi tuntia päivässä ei ole kovin paljon metsään. Neljän vuoden ajan. 1460 päivää. 7300 tuntia. Tarinankerrontaa, yhteisen juonen punomista sadan eri ihmisen kanssa. Tämän päälle tuli tarinoiden kirjoittaminen, foorumikirjoittelu, josta osa oli sekin roolipeliä, ja yhteisöjen pyörittäminen.
Ilman SWG:n antamaa innoitusta en olisi luonut koskaan niin paljon. Ulkopuolisen tarkastelemana läheskään kaikki tuotokset eivät täyttäisi kummoisiakaan laatukriteerejä, mutta toisaalta minähän loin ne itselleni. Se, että muut pelaajat pitivät niistä myös oli toki tärkeä lisäarvo, mutta ei pääasia.
Voi olla, että ilman nettiropen ihmeellistä maailmaa olisin jo kirjoittanut ne romaanit ja voittajanovellit, joista jaksan edelleen haaveilla. Mutta uskallan väittää, että ilman Raph Kosterin hiekkalaatikkoa minulla ei olisi ollut näin hauskaa ja olisin useamman tärkeän muiston verran köyhempi.
Scifi-fandom opetti, miten organisoidaan. SWG opetti, miten pyöritetään yhteisöjä. Atorox-äänestykset opettivat millaiset tekstit menestyvät, ropekirjoittaminen opetti miten luodaan sydämestä.
Malja pelille, ei, elämäntavalle, joka teki minusta kirjoittajana, niin hyvässä kuin pahassa, sen mitä tänään olen.
Ai tuolla sä olit kaikki ne vuodet? No, voisi olla huonomminkin. : )
Sarin
Star Wars Galaxiesissa meni vain kaksi vuotta, hataran muistin mukaan helmikuu 2004 – huhtikuu 2006. Sen jälkeen seikkailin sankareiden kaupungissa (City of Heroes) vuoden pari.