Kutsu tulee unessa
Kiipeän jäisiä vuoria hyytävän tuulen piiskatessa piinattua ruumistani. Allani aukeavista kuiluista kurottelee sanoinkuvaamattomia kauhuja, joita vilkuilen kuin varkain. Ne samalla kauhistuttavat ja kiehtovat minua. Sitten jalkani lipeää ja paiskaudun pimeyteen.
Eteeni aukeaa lukemattomia maailmoja, joissa pronssi-ihoiset barbaarit murskaavat valtaistuimia sandaaleidensa alle, joissa urheat miehet taistelevat nelikätisiä hirviöitä vastaan, joissa naiset kukistavat sädeasein tähtienvälisiä hirmuhallintoja.
Sumu hyökyy näkyjen ylle. Pian sen seasta joku lähestyy ratsain.
Näkyviin ilmestyy mustatukkainen, silmälasipäinen mies, joka ratsastaa höyrykäyttöisellä dinosaurusrobotilla. ”Sinut on kutsuttu!” hän jyrähtää.
”Minutko?” kysyn. ”Mihin?”
”Sisäpiiriin!” kuuluu vastaus.
Minkä tein! Hyväksyin kutsun.
”Kolme novellia. Kymmenen päivää aikaa.” Huokaan, kaadan kahvia ja ryhdyn uusrahvaanomaiseen kirjoitustyöhön.
Routakoto 