Avainsana-arkisto: Praedor

Atorox 2019 – vielä ehtii ehdottaa novelleja

Toverini kirjallisuudessa!

On jälleen Atoroxin aika. Olkaahan siis skarppina.

Ensiksi lyhyt summeeraus riittävällä tarkkuudella: Atorox on palkinto, joka jaetaan vuoden parhaasta suomalaisesta spefinovellista (spefi tarkoittaa science fictionia, fantasiaa ja kauhua). Prosessi jakaantuu kahteen osaan.

1) Ehdokasasettelu. Kuka tahansa voi ehdottaa Atorox-listalle mitä tahansa lukemaansa suomalaista spefinovellia.
2) Raatien äänestys. Eniten ehdotuksia saaneista novelleista (20-30 kpl) kootaan Atorox-lista, josta raatilaiset sitten äänestävät. Eniten pisteitä saanut novelli voittaa.

Vaikka kumpaankin vaiheeseen pääsee mukaan, erityisesti ensimmäiseen on suotavaa osallistua. Jos on lukenut yhdenkin viime vuonna (2018) julkaistun suomalaisen spefinovellin, jota pitää hyvänä (mitä se nyt kullakin sitten tarkoittaakaan), sitä voi ehdottaa. Jos murehduttaa, ettei ole lukenut kaikkea viime vuonna julkaistua, huoli pois. Ei kukaan ole, novelleja on on ihan posketon määrä. (Ja jos joku on, tarjoan tuopillisen Finnconin iltabileissä!)

Ehdotuksia voi tehdä uskomattoman helposti. Palkintoa jakava Turun Science Fiction Seura ry. on puljannut kasaan näppärän lomakkeen juuri tätä varten. Aikaa tosin ei ole enää tässä vaiheessa mahdottomasti. Ehdotukset pitää saada sisään maaliskuun 15. päivään mennessä.

Atorox-lomake – sen kun klikkaat

On tärkeää, että ehdotuksia tulee paljon. Vain se varmistaa, että merkittävät ja parhaimmat novellit kipuavat lopulliselle listalle. Siksi pyydänkin: Jos olet lukenut hyvän novellin, älä istu sen päällä. Ehdota sitä Atoroxiin.

Mitäs novelleja sitten on viime vuonna ilmestynyt? Minua huvittaa aina, kun kuulen puhetta siitä, miten novelleja ei enää kirjoiteta, tai miten novelli on tekemässä paluun. Suomen spefiskenen vuotuinen tuotanto näyttää tältä vuosi vuoden jälkeen: vuonna 2018 ilmestyneet Atorox-kelpoiset novellit

Itse olen lukenut hävettävän vähän, koska milloinkas minä ehtisin lukea, mutta jotain ehdotettavaa löydän aivan varmasti niistä teoksista, joihin olen tutustunut. Esiin nostan esimerkinomaisesti Stepanin koodeksi -kokoelman Tulikirjaimet, Suomen presidenttien salaisuuksista kertovan antologian Valitut ja Aikamatkaajan Espoon.

Lukemattakin voin suositella (vaan en ehdottaa niistä novelleja) kokoelmia Sirkus Synkkä, Sininen tiikeri, Verikuu, Naamiot, Genreblender, Avaruusajan unelmia, Kontiainen ja praedor-antologia Kahden maailman seikkailijat. Puhumattakaan muista kirjoista ja kaikista alan lehdistä. Huh ja puh.

Loppuun listaan muutaman viime vuonna julkaisemani novellin. Jos jokin niistä kutkutti, kaikin mokomin, ehdottakaa niitäkin listalle.

  • Hulluuden tuntureilla (On suurten muinaisten aika). Kyseessä on Lovecraft-pastissi, jossa keskeisenä elementtinä on Paavo Väyrynen. Kauhiaa!
  • Lepäämättä liitää (Muutos – ainoa pysyvä). Novelli-idea kahdenkymmenen vuoden takaa, jolle sain vasta nyt annettua muodon.
  • Korvakoru (Tulikirjaimet ja muita sivuja Stepanin koodeksista). Olen väsännyt jo muutaman Koodeksi-novellin, mutta tästä taisi tulla ensimmäinen varsinaisesti häijy.
  • Alkuteekkarin hauta (Aikamatkailijan Espoo). Ensimmäinen kirjoittamani vakava aikamatkatarina. Raapaleita en nyt tässä laske.
  • Viimeinen päivä (Valitut). Nyt paljastetaan, mikä todella aiheutti Suomen presidentti Kyösti Kallion kuoleman Helsingin juna-asemalla juuri eläkkeelle siirtymisen alla.
  • Kaupungin tuhmin tyttö (Pukin pimeä puoli). Lapsia aina varoitellaan olemaan kiltisti. Nyt paljastetaan, mitä tapahtuu niille tuhmille.
  • Varjokirjamessut (Kirja tulee kirjan luo). Alter egoni Bibliofiili seikkailee yöaikaan järjestettävillä Varjokirjamessuilla. Sieltä osaava kollektööri voi hankkia vaukka Necronomiconin. Oma asiansa toki on, kannattaako.
  • Hautarovio (Kirja tulee kirjan luo). Tulevaisuuteen sijoittuva Bibliofiili-tarina, joskin spefiä on hädin tuskin mausteeksi.

Linkkejä:
Atoroxin nettisivu
Ehdokaslomake
2018 ilmestyneet novellit
Atorox 2019 Facebookissa

Kirotun maan ritari

kirotun-maan-ritariKirotun maan ritari
Erkka Leppänen
Kuvitus: Petri Hiltunen
Vaskikirjat, 2016
ISBN: 978-952-6642-23-9

Praedorit ovat onnenonkijoita, seikkailijoita joiden elämä on vaaraa täynnä. Hyvin harva heistä kuolee korkeaan ikään. Praedoreiden toimenkuvaan kuuluvat sodat, salamurhat, varkaudet ja muut vastaavat toimet, joiden myötä joku jossain menettää vähintään rahapussinsa, mutta luultavimmin päänsä. Tämän vuoksi heihin ei suhtauduta yleisellä suopeudella.

Vaikka kuka tahansa voi tarttua miekkaan, jokainen sotapoika ei ole praedor. Tämän nimityksen saadakseen täytyy vierailla kirotulla maalla, joko Warthin raunioissa Jaconian sisällä tai Borvarian loputtomassa rauniokaupungissa, missä luonnonlait ovat vain kainoja ehdotuksia ja kuta kuinkin kaikki on tappavaa.

Praedor on alun alkujaan Petri Hiltusen neljän vuosikymmenen yli ulottuva projekti, jonka puitteissa Petriltä on ilmestynyt neljä sarjakuva-albumia. Maailma on laaja ja pitkälle kehitelty, ja aika ajoin myös muut ovat saaneet luvan rikastuttaa Jaconian historiaa tarinoillaan. Yksi heistä on Erkka Leppänen, jonka novellikokoelma Kirotun maan ritari kertoo praedorista nimeltä Falac Valkosulka.

Falac ei ole mikä tahansa epätoivoisista oloista ponnistava onneton kurkunleikkaaja, vaan alkujaan ritari, mutta sekään ei auta kun elämä päättää kolhaista kunnolla. Taistelutaidoille on aina kysyntää, joten nälkäkuolemasta ei ole suurta pelkoa. Tosin praedorin elämässä se onkin yksi niitä harvoja tapoja kuolla, joka ei ole päivittäisenä uhkana. Tästä ovat elävänä(?) todisteena Falacin vaihtuvat seuralaiset, joista osa ymmärtää käyttää saalisosuutensa toisenlaisen elämän aloittamiseen, kun taas toisilta elämä ja ura katkeavat yhtä aikaa.

Tämä muodostaakin tehokkaan jännitteen tarinoihin, sillä vaikka päähenkilö oletettavasti selviää kiipelistä, hänen tovereistaan ei ikinä tiedä, ovatko he mukana novellin verran vaiko puoli kirjaa. Leppänen saa tämän toimimaan puhaltamalla sivuhenkilöihinkin henkeä siinä määrin, että heidän kohtaloillaan on väliä, ja siksi brutaali kuolema pääseekin kirpaisemaan lukijaa.

Myös Falacin hahmo elää, eikä hän ole enää kirjan lopussa se sama mies, joka alkusivuilla esiteltiin. Esimerkiksi hänen vankkumaton, jopa kiivas uskonsa Artanteen saa kolauksia matkan varrella. Näin se kuuluu tehdä, staattiset henkilöhahmot, vaikka olisivat kuinka räiskyviä, tuppaavat tylsyttämään teränsä nopeasti.

Praedorin maailma on miekka & magia -genren tyylikäs edustaja, joskin asenteet siinä ovat monessa suhteessa modernimpia kuin tyylilajinsa lyömättömässä standardissa, Robert E. Howardin Conan-saagassa. Homous ei ole tabu, vaan yksi osa ihmiskunnan elämää, eikä henkilön pätevyys määräydy sen mukaan, mitä killuu tai on killumatta jalkojen välissä. Tässä suhteessa Jaconia avautuu kutsuvampana kuin muinainen hyborinen aika.

Kirotun maan ritari nostaa Erkka Leppäsen suoraan Petri Hiltusen ja Ville Vuorelan rinnalle kotimaisen miekkafantasia eturintamaan. Taistelkoot he kauan ja kaatukoot urheasti. Tai puukottakoot vastustajiaan niskaan ja varastakoot heidän rahakukkaronsa, kuten praedoreille sopii.

Kirjassa on sivumennen sanoen Petrin upea kuvitus.

Atorox-haaste 1/14: Praedor – Kirotun maan kulkijat

Vaikka kukaan ei pyytänytkään… Atorox-haasteen paluu!

Atorox jaetaan vuosittain fandomin äänestämälle parhaalle spefinovellille. Vuonna 2013 julkaistuista tämä suunnaton kunnia meni Jussi Katajalalle hänen novellistaan Mare Nostrum, joka julkaistiin Osuuskumman kustantamassa antologiassa Huomenna tuulet voimistuvat. Kirjaa saa Holvi-verkkokaupasta niin kauan kuin tavaraa vielä riittää.

Vuodessa julkaistaan niin paljon spefinovellistiikkaa, että vain aivan hardcoreimmat saavat ne kaikki luetuksi. Minä en ole yksi heistä, mutta aina sitä voi yrittää. Koska olisi silkkaa kauhufantasiaa yrittää lukea koko satsi, tai edes merkittävä osa, vasta vuoden vaihduttua, aloitan urakan jo nyt, kun kesäkuuma vielä koettelee lämmönsäätelyjärjestelmää. Tällekin voi sitten naureskella, kun hampaat lyövät loukkua pakkasen kourissa.

Koska haluan innostaa myös muita mukaan lukemaan kivoja tarinoita, esitän lukulistani haasteiden muodossa ja kutsun muut lukemaan novelleja samaan tahtiin. Jos työn alla olevaa julkaisua ei löydy omasta hyllystä, kirjastosta voi kysyä. Jos ei löydy sieltäkään, pyytäkää panemaan tilaukseen. Itse varaan kullekin haasteelle sellaiset kaksi viikkoa.

Kuten on jo käynyt tutuksi, novelleja voi ehdotella Atorox-listalle sitä mukaa, kun saa julkaisuja kahlattua. Tämä hoituu nettilomakkeella. Kun luette kivan stoorin, kliksutelkaa lomake auki ja ehdottakaa HETI. Ette te vuoden vaihduttua enää muista, mikä kutkutti tai miksi.

Praedor_kirotun_maan_kulkijatEnsimmäiseksi kohteeksi heitän Osuuskumman julkaiseman kokoelman Praedor-novelleja. Praedor on Petri Hiltusen kehittämä fantasiamaailma, josta ei vaaroja puutu. Aiheen tiimoilta on ilmestynyt tähän mennessä kolme Hiltusen tekemää sarjakuva-albumia sekä Ville Vuorelan romaani Vanha koira. Nyt Osuuskumma on päässyt liittymään tähän mahtavaan traditioon antologialla Kirotun maan kulkijat.

Praedor – Kirotun maan kulkijat

Sakari Peuranen: Vanha ystävä
Heikki Nevala: Ikuisuuden hinta
Jaakko Alamikkula: Sankarit
Jussi Katajala: Pimeyden meri
Mixu Lauronen: Lumiapinan klaani
Markus Harju: Vihan niityt, vanhat haavat
Juha Jyrkäs: Varjosielu
Arto Koistinen: Borvarian koirat
Anni Nupponen: Tulikyynel
Jani Kangas: Liemien talo
Shimo Suntila: Tuhat kuolemaa
Erkka Leppänen: Velhon tytär