P. A. Manninen (käsikirjoittamassa mukana Hannele Kivilahti ja Leena Peltonen)
Lempo Kustannus, 2012
ISBN: 9778-952-5938-14-2
Kun on tehnyt sarjakuvia kolmekymmentä vuotta ja yhtä uutteraan kuin P. A. Manninen, ei ole ihmekään, että kokooma-albumien sarja sen kun jatkuu. Kuudenteen osaan ehtineessä kirjastossa heittäydytään tällä kertaa historian syövereihin, siteerataan lauluja ja kohdataan kuolemaa. Sillä mitä olisi Mannis-alppari ilman kalmaa?
Avausosa, Monstera Deliciosa, siirtää lukijan merirosvouksen viimeisiin päiviin ja fandomlegenda Leena Peltonen vierailee sarjassa vampyyrinä. Hän on mukana myös kahdessa seuraavassa kertomuksessa, nimittäin sanaseppona. Jo kolme ensimmäistä tarinaa viitoittaa tietä muulle – osassa jutuissa on mukana huumoria, osassa taas kuolema tulee eikä ketään naurata.
Voimallisinta kamaa edustaa kaksi Suomen sisällissotaan sijoittuvaa pätkää, joista toinen tehtiin amerikkalaiseen pienlehteen nimeltä Snowbound ja toinen tätä albumia varten. Ensiesityksensä Kummassa historiassa saa myös 1700-lopulla kirjoitettu kummitustarina, joka seuraavalla vuosisadalla taipui suomalaisittan muotoon Aalonksi ja Emueli. Monessa tarinassa kerronta eteni runomitassa tai laulun sanojen tahtiin. Tämä on epäilemättä vahvuus joillekin, itselläni lukeminen hidastui tuollaisissa kohdissa välittömästi.
Suosikkitarinaksi nimeän hienoisesti pornahtavan hupailun Veren himo. Rocky Horror -viittaus alussa viritti oikeaan mielentilaan arvostamaan marsuja paperinsuikaleilla piiskaavaa markiisia, joka hukkuu lopulta yritettyään raiskata hammasvalaan. Tarina ei kuitenkaan kerro hänestä.
Kumma historia ei ole yhtä villiä menoa kuin Pornoa ja verta tai Teräslilja, mutta harva historiankirja on. Lisäksi olen Mannisen kanssa samaa mieltä siitä, että amerikkalaisten kuvaaminen autoiksi Vietnamin sodassa oli osuva idea, joskin itse sanoisin nerokas.